Kirja tietoverkkojen maailmassa / Artikkeli: Matti P. Pulkkinen

kansi lukijalle esipuhe kirjoittajat galleria

Kirja tietoverkkojen maailmassa

aihepiirit

III

Sensuurin merkitys suomalaiselle kulttuurille

	Autonomian alkukauden sensuuri 1809 - 1853
	1	Aluksi
	2	Improvisaatiota ja ulkopolitiikkaa 1809 – 1818
	3	Turun romantiikan tukahduttaminen
	4	Sensuurijärjestelmän uudistus 1829
	5	Vuoden 1829 sensuuriasetuksen soveltaminen
	6	Tuontikirjallisuuden sensuuri 1829 - 1853
	7	Suomalaisen romantiikan rajat
	8	Sensuurin merkitys suomalaiselle kulttuurille
	*	Lähteet
		Tulostettava versio

Ulkomaisten, kiellettyjen monografioiden määrä vuosien 1830 – 1850 välillä ylittää varmasti 45 000 määrän. Se voi olla jopa yli 50 000. Toivottavasti tuleva tutkimus korvaa nämä lukuarviot eksakteilla numeroilla.

Tämä ulkomaisiin kirjallisuudenvirtauksiin, romantiikkaan ja erityisesti romaanitaiteeseen kohdistuva sensuuri antaakin historiallisen vastauksen ihmetykseen, joka Pekka Tarkan toimittamassa Suomen kirjallisuuden VIII osassa kohdistettiin suomalaisen romaanin kansainvälisesti myöhäiseen syntyhistoriaan (Tarkka 1970:7) Esitytetty vuosiluku, 1866, korreloi vuoden 1865 painoasetuksen kanssa erittäin hyvin. Ensimmäisen suomalaisen romaanin historia on tosin hieman Tarkan aikarajaa pitempi (vrt. Klinge 1997:166); Topeliuksen Suomen herttuatar ilmestyi sanomalehdessä jo 1850. Silti vuoden 1829 sensuuriasetuksen 11 § varjo selittää, miksi niin harva yritti ennen vuotta 1865 julkaista romaanimuotoista tekstiä.

Jatkotutkimus toivottavasti selvittää, millainen merkitys romantiikan keskeisten saksalaisten ja ranskalaisten vaikutteiden torjumisella suomalaisesta kirjallisuudesta 1830 – 1850 –luvuilla oli kansallisen romantiikan kehittymiselle. Se on todennäköisesti paljon suurempi, kuin tähän asti on osattu nähdä.

« 1 2 3 4 5 6 7 8 * »

URN:NBN:fi-fe20031635