|
Sananvapaus ja tekijänoikeudet
Yrjö Varpio
Miten tekijänoikeus syntyi?
Suomessa käydään parhaillaan keskustelua tekijänoikeuden perusteista ja siitä, miten tekijänoikeus tulisi määritellä digitaalisen viestinnän ja monimutkaisten yhteisproduktioiden aikakaudella. Keskeistä keskustelussa on ollut tekijänoikeuden taloudellinen puoli, vähemmälle huomiolle on jäänyt henkisen omistusoikeuden luonne ja merkitys.
Jukka Liedes
Tekijänoikeuden evoluutio ja digitaalinen ympäristö
Nykyinen tekijänoikeuslainsäädäntömme annettiin vuonna 1961. Lainmuutosten yhteispohjoismainen valmistelu alkoi jo 1970 ja se jatkuu kansallisina prosesseina sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa edelleen. Suomen tekijänoikeuslakiin on sen voimassaolon aikana tehty noin 20 muutosta, joista monella on ollut laajakantoisia vaikutuksia.
Paul Sturges
Freedom of Information, Journalism and Libraries This article defines freedom of information as both a legal mechanism and an ethical commitment of the information professions, comparing the FOI environment for librarianship and journalism to assess the support the former can provide to investigative journalism.
Juhani Sarsila
Johdatusta antiikin sensuuriin
Jean Jaures sanoi, että menneisyydestä on otettava tuli eikä tuhka. Käsitys lienee subjektivistinen. Muinaisen Kreikan ja Rooman kulttuurihistoria ja filosofia saavat eloa, kun antiikkia tarkastellaan sensuurin valossa. Esimerkit ovat värikkäitä. Sensuurista tulee tärkeä osa moraalin eli moraalisten käsitysten historiaa.
Esko Salminen
Suomalaisen sensuurin läpileikkaus
Suomen lehdistö on ollut suurimman osan historiansa ajasta sensuurin kahleissa. Sananvapautta on rajoitettu Ruotsin ja Venäjän vallan aikoina sekä sotasensuurin muodossa lähinnä 1918 ja 1939-44. Sotasensuuria seurasi 1944-1991 Neuvostoliittoa koskenut ulkopoliittinen itsesensuuri. Mitä ulkoisia rajoituksia medialla voisi nyt olla?
Matti P. Pulkkinen
Autonomian alkukauden sensuuri 1809 - 1853 Autonomian alkukauden sensuurihistoria on ymmärrettävä ennen kaikkea Suomen venäjänpolitiikan ilmentymänä, jossa keskeiset sensuuripäätökset olivat lähes poikkeuksetta suomalaisten virkamiesten tekemiä. Kirjallisuudenlajeista historiateokset, romaanit, filosofia ja uskonnollinen kirjallisuus olivat tiukimmin sensuroituja.
|
|