Kirja tietoverkkojen maailmassa / Artikkeli: Esko Salminen

kansi lukijalle esipuhe kirjoittajat galleria

Kirja tietoverkkojen maailmassa

aihepiirit

III

Esko Salminen

Suomalaisen sensuurin läpileikkaus

	Suomalaisen sensuurin läpileikkaus
	1	Aluksi
	2	J.V. Snellmanin kohtalo
	3	Sananvapauden puitteet
	4	Sotasensuurin olemus
	5	Täyskäännös - sodasta rauhaan
	6	Kiertoilmauksia – rajoitusten vaikutus
	7	Itsesensuurin käsite
	*	Lähteet
		Tulostettava versio

Mielipidevainoa ja sananvapauden rajoittamista on harjoitettu niin kauan kuin kirjallista ilmaisutaitoa on ollut olemassa. Roomassa langetettiin ensimmäiset kuolemantuomiot liian uskaliaasta poliittisesta kirjoittelusta keisari Tiberiuksen aikana. Sananvapauden tukahduttaminen oli milloin lievempää milloin ankarampaa kunkin keisarin luonteenlaadusta riippuen. Tyrannikeisaritkaan eivät tosin yrittäneet kietoa pakkopaitaan kaikkea runsasta kirjallisuutta, joka käsitteli filosofian, tieteiden ja uskonnon ongelmia.

Ahdistavan sensuurin perusedellytys, johdonmukainen poliittis-filosofinen ideologia puuttui antiikin ajan yhteiskunnasta. ”Ismit” eivät olleet meidän aikojemme tapaan yhteiskunnan vitsauksena. Varsinaisen ennakkosensuurin järjesti Euroopassa katolinen kirkko. Vuonna 1515 kiellettiin lateraanisynodissa painajia julkaisemasta mitään ilman paavin valitseman sensorin tai piispan suorittamaa ennakkotarkastusta.

Valtion viranomaisten valvomalla ennakkosensuurilla ja siihen liittyen myös ulkopoliittisella itsesensuurilla on Suomessa pitkä perinne. Sanomalehtien vapaus säädettiin lailla vuonna 1776. Ensimmäinen lehti, Aurora-seuran julkaisu, ”Tidningar utgifne af et sällskap i Åbo", (myöhemmin Åbo Tidningar), ilmestyi vuonna 1771. Lehdistön vapaus jäi lyhytaikaiseksi. Ruotsin vallan päättyessä 1808 sensuuri oli tiukentunut maassa niin ankaraksi, että painovapaudesta ei ollut juuri mitään jäljellä. Emämaan vaihtumisen jälkeen 1809 Ruotsin lait jäivät Suomessa voimaan.

1 2 3 4 5 6 7 * »

URN:NBN:fi-fe20031633