Itämeren alueen turvallisuuskehitystä koskeva ennakointi : Suomen ja Ruotsin turvallisuusarviointien vertailu
Roponen, Hannu (2010-04)
Roponen, Hannu
Strategian laitos
Strategia
Esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 62
04 / 2010
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201201109
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201201109
Tiivistelmä
Itämeren alueen turvallisuustilannetta ja sen kehittymistä on eri maissa arvioitu
säännöllisesti. Julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella turvallisuuden arvioinnit
sisältävät laajoja eroavaisuuksia, mutta toisaalta niissä on nähtävissä myös
samankaltaisuuksia. Erityisesti julkisuudessa on korostettu Venäjän intressejä omien etujen
suojelemiseksi myös Itämeren piirissä. Lisäksi Venäjän ja Baltian maiden ristiriidat ovat
toistuvasti nousseet esiin.
Tutkimuksen tarkoituksena on verrata Suomen ja Ruotsin turvallisuusarviointeja ja löytää
niistä samankaltaisuuksia sekä eroavaisuuksia. Arvioiden perusteella pyritään ennakoimaan,
miten Itämeren alueen turvallisuustilanne tulee 2010-luvun jälkipuoliskolla kehittymään.
Tutkimuksessa perehdytään kylmän sodan päättymisen ja vuoden 2009 välillä julkaistuihin
turvallisuuden arviointeihin. Ajanjakso käsittää kylmän sodan jälkeisen turvallisuuden
uudelleenarvioinnin, Suomen ja Ruotsin liittymisen Euroopan unionin jäsenvaltioiksi, Baltian
maiden Nato-jäsenyyden sekä vuoden 2008 elokuussa käydyn Georgian sodan.
Tutkimuksen keskeisimpinä lähteinä käytetään Suomessa ja Ruotsissa julkaistua
turvallisuusarviointeja. Materiaalia täydennetään aiheeseen liittyvillä raporteilla ja
lausunnoilla. Arvioihin liitetään myös asevoimien kehittämisen tarkastelu, jolla pyritään
arvioiden implisiittiseen tulkintaan.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta Suomen ja Ruotsin turvallisuuskäsityksen olleen
Georgian sotaa edeltävänä ajanjaksona osittain lähes identtinen, mutta erityisesti
suhtautumisessa Venäjään voidaan Suomen arvioita pitää ruotsalaista arviota
pidättyväisempänä. Ruotsi on vuoden 2009 aikana julkistetussa arviossaan joutunut
muuttamaan aikaisempaa käsitystään turvallisuustilanteen kehittymisestä ja
ennakoitavuudesta Suomea voimakkaammin. Georgian sotaa onkin seurannut
turvallisuustilanteen arvioinnissa ”hämmennyksen tila”.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan osoittaa Suomen ja Ruotsin arvioiden selkeimmät
eroavaisuudet. Lisäksi tutkimustuloksena esitetään kolme mahdollista turvallisuustilanteen
kehityksen skenaariota: myönteinen kehitys, hidas kehitys tai epäsuotuisa kehitys.
Myönteisessä kehityksessä hämmennyksen tila väistyy nopeasti, ja turvallisuuden
arvioinneissa palataan myönteisiin arvioihin ja pitkälle ulottuvaan ennakointiin. Hitaan
kehityksen vaihtoehto on myönteisen kaltainen, mutta sen ajallinen kesto on myönteistä
kehitystä pidempi. Epäsuotuisassa kehityksessä epävarmuus voimistuu ja
turvallisuuskehityksen ennakointi säilyy heikkona.
säännöllisesti. Julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella turvallisuuden arvioinnit
sisältävät laajoja eroavaisuuksia, mutta toisaalta niissä on nähtävissä myös
samankaltaisuuksia. Erityisesti julkisuudessa on korostettu Venäjän intressejä omien etujen
suojelemiseksi myös Itämeren piirissä. Lisäksi Venäjän ja Baltian maiden ristiriidat ovat
toistuvasti nousseet esiin.
Tutkimuksen tarkoituksena on verrata Suomen ja Ruotsin turvallisuusarviointeja ja löytää
niistä samankaltaisuuksia sekä eroavaisuuksia. Arvioiden perusteella pyritään ennakoimaan,
miten Itämeren alueen turvallisuustilanne tulee 2010-luvun jälkipuoliskolla kehittymään.
Tutkimuksessa perehdytään kylmän sodan päättymisen ja vuoden 2009 välillä julkaistuihin
turvallisuuden arviointeihin. Ajanjakso käsittää kylmän sodan jälkeisen turvallisuuden
uudelleenarvioinnin, Suomen ja Ruotsin liittymisen Euroopan unionin jäsenvaltioiksi, Baltian
maiden Nato-jäsenyyden sekä vuoden 2008 elokuussa käydyn Georgian sodan.
Tutkimuksen keskeisimpinä lähteinä käytetään Suomessa ja Ruotsissa julkaistua
turvallisuusarviointeja. Materiaalia täydennetään aiheeseen liittyvillä raporteilla ja
lausunnoilla. Arvioihin liitetään myös asevoimien kehittämisen tarkastelu, jolla pyritään
arvioiden implisiittiseen tulkintaan.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta Suomen ja Ruotsin turvallisuuskäsityksen olleen
Georgian sotaa edeltävänä ajanjaksona osittain lähes identtinen, mutta erityisesti
suhtautumisessa Venäjään voidaan Suomen arvioita pitää ruotsalaista arviota
pidättyväisempänä. Ruotsi on vuoden 2009 aikana julkistetussa arviossaan joutunut
muuttamaan aikaisempaa käsitystään turvallisuustilanteen kehittymisestä ja
ennakoitavuudesta Suomea voimakkaammin. Georgian sotaa onkin seurannut
turvallisuustilanteen arvioinnissa ”hämmennyksen tila”.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan osoittaa Suomen ja Ruotsin arvioiden selkeimmät
eroavaisuudet. Lisäksi tutkimustuloksena esitetään kolme mahdollista turvallisuustilanteen
kehityksen skenaariota: myönteinen kehitys, hidas kehitys tai epäsuotuisa kehitys.
Myönteisessä kehityksessä hämmennyksen tila väistyy nopeasti, ja turvallisuuden
arvioinneissa palataan myönteisiin arvioihin ja pitkälle ulottuvaan ennakointiin. Hitaan
kehityksen vaihtoehto on myönteisen kaltainen, mutta sen ajallinen kesto on myönteistä
kehitystä pidempi. Epäsuotuisassa kehityksessä epävarmuus voimistuu ja
turvallisuuskehityksen ennakointi säilyy heikkona.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2260]