Maatalouden muutokset ja niiden ympäristövaikutukset Saaristomeren valuma-alueella
Setälä, Anna; Salmela, Kaija (2008-03)
Setälä, Anna
Salmela, Kaija
Lounais-Suomen ympäristökeskus
03 / 2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3058-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3058-8
Kuvaus
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8/2008
Tiivistelmä
Raportissa käsitellään maatalouden muutoksia sekä näihin liittyviä ympäristövaikutuksia ja -ongelmia ratkaisuvaihtoehtoineen Saaristomeren valuma-alueen eri osissa. Selvitys on osa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimaa MUUSA- eli ”Muuttuvan maatalouden ympäristönsuojelu Saaristomeren valuma-alueella” –yhteistyöhanketta, joka on toteutettu Varsinais-Suomen TE-keskuksen ELMA-rahoituksella.
Selvitys sisältää yhteenvedon maatalouden muutosennusteista, jotka on koottu 2000-luvulla julkaistuista kotimaisista tutkimusraporteista sekä 2006 julkaistun viljelijäkyselyn tuloksista. Näissä alueellisia ennusteita ja tuloksia on kuitenkin esitetty vain tukialueittain (A- tai B-alue) tai TE-keskuksittain.
Saaristomeren valuma-alueen viljelijöiden käsityksiä sekä eri osa-alueilla mahdollisesti esiintyviä eroja selvitettiin talvella 2006 – 2007 järjestetyllä viljelijäkyselyllä. Siihen vastasi 10 % alueen viljelijöistä. Kysely toteutettiin ympäristötuen koulutustilaisuuksissa, laivaseminaareissa ja sokerijuurikkaanviljelijöiden kokouksissa. Kysely tehtiin 51 kysymystä sisältävällä lomakkella, jossa viljelijöitä pyydettiin arvioimaan viiden vuoden kuluessa tapahtuvaa muutosta sekä omalla tilallaan että omassa asuinkunnassaan. Vastauksia käsiteltiin osa-alueittain sekä viljelijöiden ikäryhmien ja tilakoon mukaisesti.
Kyselystä saadut tulokset vastasivat hyvin 2000-luvulla tehtyjä ennusteita, eikä vastauksissa ilmennyt kovinkaan suuria eroja eri osa-alueiden välillä. Maataloudessa voidaan Saaristomeren valuma-alueella nähdä selkeät kehityssuunnat. Tuotanto keskittyy alueellisesti ja yksikkökoot kasvavat sekä kasvinviljely- että kotieläintiloilla, samoin koneiden koko. Kuluja pyritään vähentämään kustannustehokkailla ja työtä vähentävillä tekniikoilla. Ravinnekuormituksen ja eroosion arvioidaan pienenevän väkilannoituksen vähenemisen ja tarkentumisen sekä uusien viljelytekniikoiden ja lisääntyvän kasvipeitteisyyden myötä. Energia- ja öljykasvien viljelyn ennustetaan lisääntyvän. Kotieläintuotannon keskittyminen ja peltojen korkea fosforitila sekä näistä johtuva lannan levitysalan puute tuottavat ongelmia erityisesti Vakka-Suomessa. Lannan ennustetaan muuallakin leviävän yhä laajemmille alueille, mikä lisää kuljetusmatkoja ja saattaa lisätä esim. hajuhaittoja ellei lantaa käsitellä hajuttomammaksi.
Viljelijöillä on selvästi kiinnostusta ympäristönsuojelun edistämiseen mm. suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja maiseman hoidon avulla. Yleisesti kaivataan kuitenkin sopivien toimenpiteiden yksilöllistä ja tilakohtaista suunnittelua.
Viljelijäkyselyn tuloksia käsiteltiin alueellisissa kokouksissa ja erilaisissa tilaisuuksissa vuoden 2007 aikana. Näiden näkemysten perusteella tehtiin toimenpide-ehdotukset maatalouden ympäristönsuojelun painopisteiksi viidelle eri osa-alueelle: 1) saaristo, 2) Vakka-Suomi, 3) Aurajoen alue ja sen lähialue, 4) Paimionjoen alue sekä 5) Salon ja Kiskon-Pernionjoen alueet.
Selvitys sisältää yhteenvedon maatalouden muutosennusteista, jotka on koottu 2000-luvulla julkaistuista kotimaisista tutkimusraporteista sekä 2006 julkaistun viljelijäkyselyn tuloksista. Näissä alueellisia ennusteita ja tuloksia on kuitenkin esitetty vain tukialueittain (A- tai B-alue) tai TE-keskuksittain.
Saaristomeren valuma-alueen viljelijöiden käsityksiä sekä eri osa-alueilla mahdollisesti esiintyviä eroja selvitettiin talvella 2006 – 2007 järjestetyllä viljelijäkyselyllä. Siihen vastasi 10 % alueen viljelijöistä. Kysely toteutettiin ympäristötuen koulutustilaisuuksissa, laivaseminaareissa ja sokerijuurikkaanviljelijöiden kokouksissa. Kysely tehtiin 51 kysymystä sisältävällä lomakkella, jossa viljelijöitä pyydettiin arvioimaan viiden vuoden kuluessa tapahtuvaa muutosta sekä omalla tilallaan että omassa asuinkunnassaan. Vastauksia käsiteltiin osa-alueittain sekä viljelijöiden ikäryhmien ja tilakoon mukaisesti.
Kyselystä saadut tulokset vastasivat hyvin 2000-luvulla tehtyjä ennusteita, eikä vastauksissa ilmennyt kovinkaan suuria eroja eri osa-alueiden välillä. Maataloudessa voidaan Saaristomeren valuma-alueella nähdä selkeät kehityssuunnat. Tuotanto keskittyy alueellisesti ja yksikkökoot kasvavat sekä kasvinviljely- että kotieläintiloilla, samoin koneiden koko. Kuluja pyritään vähentämään kustannustehokkailla ja työtä vähentävillä tekniikoilla. Ravinnekuormituksen ja eroosion arvioidaan pienenevän väkilannoituksen vähenemisen ja tarkentumisen sekä uusien viljelytekniikoiden ja lisääntyvän kasvipeitteisyyden myötä. Energia- ja öljykasvien viljelyn ennustetaan lisääntyvän. Kotieläintuotannon keskittyminen ja peltojen korkea fosforitila sekä näistä johtuva lannan levitysalan puute tuottavat ongelmia erityisesti Vakka-Suomessa. Lannan ennustetaan muuallakin leviävän yhä laajemmille alueille, mikä lisää kuljetusmatkoja ja saattaa lisätä esim. hajuhaittoja ellei lantaa käsitellä hajuttomammaksi.
Viljelijöillä on selvästi kiinnostusta ympäristönsuojelun edistämiseen mm. suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja maiseman hoidon avulla. Yleisesti kaivataan kuitenkin sopivien toimenpiteiden yksilöllistä ja tilakohtaista suunnittelua.
Viljelijäkyselyn tuloksia käsiteltiin alueellisissa kokouksissa ja erilaisissa tilaisuuksissa vuoden 2007 aikana. Näiden näkemysten perusteella tehtiin toimenpide-ehdotukset maatalouden ympäristönsuojelun painopisteiksi viidelle eri osa-alueelle: 1) saaristo, 2) Vakka-Suomi, 3) Aurajoen alue ja sen lähialue, 4) Paimionjoen alue sekä 5) Salon ja Kiskon-Pernionjoen alueet.
Kokoelmat
- Muut [505]