Euroopan unionin keskinäisen avunannon lauseke : Helsingin Sanomien kotimaan uutisten luoma kuva 2005–2010
Pankasalo, Petteri (2014-03)
Pankasalo, Petteri
Strategian laitos
Strategia
Sotatieteiden kandidaattiopiskelijan tutkielma
Kadettikurssi 98
Maanpuolustuskorkeakoulu
03 / 2014
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014081532839
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014081532839
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkitaan Helsingin Sanomien julkaisemien kotimaan uutisten luomaa kuvaa
Euroopan unionin keskinäisen avunannon lausekkeesta Suomen kannalta. Lauseke velvoittaa
jäsenmaita antamaan sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenmaalle apua
kaikin käytettävissä olevin keinoin. Avunantolauseke on koko EU:n historian jatkuneen turvallisuus-
ja puolustuskehityksen kulminaatiopiste. Lausekkeen olemassaolo korostaa unionin
laaja-alaista solidaarisuutta ja jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuullisuutta ja on tärkeä osa yhteistä
ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Avunantolauseke on otettu käyttöön osana Lissabonin
sopimusta vuonna 2009. Lauseketta pidettiin alun perin osoituksena unionin jäsenmailleen antamista
turvatakuista, mutta tämä käsitys ei vastaa lausekkeen tosiasiallista tarkoitusta tai Euroopan
turvallisuusuhkia.
Päätutkimusmenetelmänä on laadullinen aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimusaineisto
muodostuu lehtiartikkeleista ja se teemoitetaan sisällönanalyysin keinoin kuudeksi erilaiseksi
kokonaisuudeksi uusien sisältömerkitysten löytämiseksi. Teemoittelun avulla luodaan tutkimusaineistoon
erilaisia näkökulmia ja vastataan asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimusaineistoa
jäsennetään lisäksi määrällisin menetelmin. Tutkimusaineisto koostuu Helsingin
Sanomien kotimaan toimituksen uutisista. Aineiston analyysin tukena käytetään Suomen turvallisuus-
ja puolustuspoliittisia selontekoja vuosilta 2004 ja 2009.
Tutkielmasta ilmenee, että kotimaan uutisten luoma kuva avunantolausekkeesta on kokonaisuuden
kannalta hyvin vailinnainen. Uutisten mukaan keskinäisen avunannon lauseke parantaa
Suomen turvallisuutta, mutta tälle tulkinnalle ei löydy aineistosta kattavia perusteita.
Avunantolausekkeelta odotettiin turvatakuita, mutta niitä ei pystytä Euroopan unionilta puuttuvien
sotilasrakenteiden takia jäsenmaille antamaan. Keskustelu turvatakuista on avunantolauseketta
koskevissa uutisissa kantava teema. Jäsenmaiden uskotaan toimivan avunantolausekkeen
velvoitteiden mukaisesti jo pelkästään keskinäisen solidaarisuuden perusteella. Tähän
periaatteeseen yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka pitkälti perustuu. Avunantolausekkeen
toimeenpanon taustalta puuttuu yhteinen näkemys avun todellisesta luonteesta. Avunantolauseke
on poliittinen julistus, jonka käytännön toimivuus ja merkitys turvallisuuden takaajana
eivät ole täysin yksiselitteisiä.
Tutkielma antaa yhden näkökulman tarkasteltavaan aiheeseen. Laajentamalla tutkimusaineistoa
koskemaan myös ulkomaan uutisia tai muita sanomalehtiä ja uutisia, saadaan kokonaiskuva
kattavammaksi. Analysoimalla kotimaan uutisia annetaan aiheesta kohdennettu kuva, mutta
tarkastelun ulkopuolelle jää paljon aihetta paremmin taustoittavaa ja laajempaan kontekstiin
sitovaa aineistoa.
Euroopan unionin keskinäisen avunannon lausekkeesta Suomen kannalta. Lauseke velvoittaa
jäsenmaita antamaan sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenmaalle apua
kaikin käytettävissä olevin keinoin. Avunantolauseke on koko EU:n historian jatkuneen turvallisuus-
ja puolustuskehityksen kulminaatiopiste. Lausekkeen olemassaolo korostaa unionin
laaja-alaista solidaarisuutta ja jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuullisuutta ja on tärkeä osa yhteistä
ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Avunantolauseke on otettu käyttöön osana Lissabonin
sopimusta vuonna 2009. Lauseketta pidettiin alun perin osoituksena unionin jäsenmailleen antamista
turvatakuista, mutta tämä käsitys ei vastaa lausekkeen tosiasiallista tarkoitusta tai Euroopan
turvallisuusuhkia.
Päätutkimusmenetelmänä on laadullinen aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimusaineisto
muodostuu lehtiartikkeleista ja se teemoitetaan sisällönanalyysin keinoin kuudeksi erilaiseksi
kokonaisuudeksi uusien sisältömerkitysten löytämiseksi. Teemoittelun avulla luodaan tutkimusaineistoon
erilaisia näkökulmia ja vastataan asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimusaineistoa
jäsennetään lisäksi määrällisin menetelmin. Tutkimusaineisto koostuu Helsingin
Sanomien kotimaan toimituksen uutisista. Aineiston analyysin tukena käytetään Suomen turvallisuus-
ja puolustuspoliittisia selontekoja vuosilta 2004 ja 2009.
Tutkielmasta ilmenee, että kotimaan uutisten luoma kuva avunantolausekkeesta on kokonaisuuden
kannalta hyvin vailinnainen. Uutisten mukaan keskinäisen avunannon lauseke parantaa
Suomen turvallisuutta, mutta tälle tulkinnalle ei löydy aineistosta kattavia perusteita.
Avunantolausekkeelta odotettiin turvatakuita, mutta niitä ei pystytä Euroopan unionilta puuttuvien
sotilasrakenteiden takia jäsenmaille antamaan. Keskustelu turvatakuista on avunantolauseketta
koskevissa uutisissa kantava teema. Jäsenmaiden uskotaan toimivan avunantolausekkeen
velvoitteiden mukaisesti jo pelkästään keskinäisen solidaarisuuden perusteella. Tähän
periaatteeseen yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka pitkälti perustuu. Avunantolausekkeen
toimeenpanon taustalta puuttuu yhteinen näkemys avun todellisesta luonteesta. Avunantolauseke
on poliittinen julistus, jonka käytännön toimivuus ja merkitys turvallisuuden takaajana
eivät ole täysin yksiselitteisiä.
Tutkielma antaa yhden näkökulman tarkasteltavaan aiheeseen. Laajentamalla tutkimusaineistoa
koskemaan myös ulkomaan uutisia tai muita sanomalehtiä ja uutisia, saadaan kokonaiskuva
kattavammaksi. Analysoimalla kotimaan uutisia annetaan aiheesta kohdennettu kuva, mutta
tarkastelun ulkopuolelle jää paljon aihetta paremmin taustoittavaa ja laajempaan kontekstiin
sitovaa aineistoa.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2261]