Mitä alaistaito on? : käsiteanalyysi
Vuorinen, Sami (2009-03)
Vuorinen, Sami
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Merikadettikurssi 75
Maanpuolustuskorkeakoulu
03 / 2009
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014061629273
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014061629273
Tiivistelmä
Teollisesta vallankumouksesta alkanut yhteiskunnallinen kehitys lisäsi kasvavasti myös
johtajuuden ja esimiestoiminnan tutkimusta. Suuren kiinnostuksen yksinomaan johtajuuteen
ja sen nimenomaiseen vaikuttavuuteen hallinnossa, sekä pelkästään esimiestaitojen
kehittämiseen ja tutkimukseen on hiljalleen kuitenkin huomattu tuottavan vain puolittain
haluttuja tuloksia - on herätty tarkastelemaan myös alaisten toimintaa.
Varhaisimmat organisaatioilleen eduksi olevien alaisten piirreanalyysit ja ensimmäiset hyvän
alaisilmiön tulkinnat löytyvät 1980-luvun alun kansainvälisestä tutkimuksesta. Organisaatiotutkijat
osoittivat laajojen kokeiden jälkeen tarkasteltujen järjestelmien tehokkuuden
lisääntyneen työntekijöiden ylitettyään velvollisuutensa auttaa työtovereitaan ja saavuttaa
organisaation yhteiset tavoitteet. Tällaista ilmentymää, eräänlaista sitoutunutta työkäyttäytymistä,
ryhdyttiin kutsumaan organisaatiokansalaisuudeksi [organizational citizenship behavior,
OCB]. Organisaatiokansalaisuuden, suomen kielessä sittemmin yleisemmin käännettynä
alaistaidon tutkimuksesta kiinnostuttiin kuitenkin enemmän vasta 1990-luvun puolella.
Huolimatta alaistaito-ilmiön suhteellisen pitkästä iästä, sana on vakiintunut Suomessa kuitenkin
käyttöön vasta 2000-luvun alussa. Myös ilmiön tutkimus on meillä toistaiseksi vielä
vähäistä. Erityisesti alaistaidon käsite on lisääntyvästä käytöstään huolimatta edelleen vailla
suomenkielistä määrittelyä, saati teoriapohjansa laajempaa tarkastelua.
Tämän tutkimustyön ensisijaisena tavoitteena on selvittää alaistaito-käsitteen tausta, asema
tieteen kentässä sekä nykytila. Tutkimuksen rakenne on näin kolmikantainen: lähestyminen
alkaa organisaatioiden ja johtamisen muutoksen historiallisella tarkastelulla alaisen näkökulmasta,
edeten alaistaidon käsitteen kartoittamiseen bibliometrisellä sitaatioanalyysillä ja
jatkuen edelleen aiheen tulkintaan nyky-yhteiskunnan näkökulmasta. Lopuksi hahmotetaan
alaistaidon käsitteelle denotaatiomääritelmä. Sekundaarisena tavoitteena on lisäksi tuoda
johtamisen tutkimukseen Maanpuolustuskorkeakoululla ensimmäisiä alaistaidollisia näkökulmia,
sekä pohjaa tämänkaltaiselle jatkotutkimukselle.
Tutkimuksessa selvisi, että hyvä alaistaito voidaan jakaa kahtaalle: sekä toiminnalliseen,
että ajatukselliseen puoleen. Näistä selkeämmin painottuu luonnollisesti toiminta, näkyen
alaisen konkreettisena käyttäytymisenä työyhteisössä. Kaiken kaikkiaan sekä toiminnallisen
että ajatuksellisen puolen piirteet pystyttiin luokittelemaan vielä kuuden alaotsakkeen alle.
Näitä olivat sosiaalisuus ja yhteenkuuluvuus, yritteliäisyys ja tavoitehakuisuus, harkinta,
arvostaminen ja kunnioitus, johtajuus sekä työasenteet.
Tutkimuksen keskeisimpiä huomioita oli alaistaidon selkeä side johtamiseen ja esimiestaitoon.
Tärkein huomio oli kuitenkin yllättävä yhdistettävyys nimenomaan puolustusvoimienkin
johtajakoulutuksen taustalla vaikuttavaan transformationaalisen johtajuuteen.
Alaistaidoltaan hyvä työntekijä lähenteleekin selkeästi yhä enemmän johtajalta vaadittavaa
taitoa ja osaamista.
johtajuuden ja esimiestoiminnan tutkimusta. Suuren kiinnostuksen yksinomaan johtajuuteen
ja sen nimenomaiseen vaikuttavuuteen hallinnossa, sekä pelkästään esimiestaitojen
kehittämiseen ja tutkimukseen on hiljalleen kuitenkin huomattu tuottavan vain puolittain
haluttuja tuloksia - on herätty tarkastelemaan myös alaisten toimintaa.
Varhaisimmat organisaatioilleen eduksi olevien alaisten piirreanalyysit ja ensimmäiset hyvän
alaisilmiön tulkinnat löytyvät 1980-luvun alun kansainvälisestä tutkimuksesta. Organisaatiotutkijat
osoittivat laajojen kokeiden jälkeen tarkasteltujen järjestelmien tehokkuuden
lisääntyneen työntekijöiden ylitettyään velvollisuutensa auttaa työtovereitaan ja saavuttaa
organisaation yhteiset tavoitteet. Tällaista ilmentymää, eräänlaista sitoutunutta työkäyttäytymistä,
ryhdyttiin kutsumaan organisaatiokansalaisuudeksi [organizational citizenship behavior,
OCB]. Organisaatiokansalaisuuden, suomen kielessä sittemmin yleisemmin käännettynä
alaistaidon tutkimuksesta kiinnostuttiin kuitenkin enemmän vasta 1990-luvun puolella.
Huolimatta alaistaito-ilmiön suhteellisen pitkästä iästä, sana on vakiintunut Suomessa kuitenkin
käyttöön vasta 2000-luvun alussa. Myös ilmiön tutkimus on meillä toistaiseksi vielä
vähäistä. Erityisesti alaistaidon käsite on lisääntyvästä käytöstään huolimatta edelleen vailla
suomenkielistä määrittelyä, saati teoriapohjansa laajempaa tarkastelua.
Tämän tutkimustyön ensisijaisena tavoitteena on selvittää alaistaito-käsitteen tausta, asema
tieteen kentässä sekä nykytila. Tutkimuksen rakenne on näin kolmikantainen: lähestyminen
alkaa organisaatioiden ja johtamisen muutoksen historiallisella tarkastelulla alaisen näkökulmasta,
edeten alaistaidon käsitteen kartoittamiseen bibliometrisellä sitaatioanalyysillä ja
jatkuen edelleen aiheen tulkintaan nyky-yhteiskunnan näkökulmasta. Lopuksi hahmotetaan
alaistaidon käsitteelle denotaatiomääritelmä. Sekundaarisena tavoitteena on lisäksi tuoda
johtamisen tutkimukseen Maanpuolustuskorkeakoululla ensimmäisiä alaistaidollisia näkökulmia,
sekä pohjaa tämänkaltaiselle jatkotutkimukselle.
Tutkimuksessa selvisi, että hyvä alaistaito voidaan jakaa kahtaalle: sekä toiminnalliseen,
että ajatukselliseen puoleen. Näistä selkeämmin painottuu luonnollisesti toiminta, näkyen
alaisen konkreettisena käyttäytymisenä työyhteisössä. Kaiken kaikkiaan sekä toiminnallisen
että ajatuksellisen puolen piirteet pystyttiin luokittelemaan vielä kuuden alaotsakkeen alle.
Näitä olivat sosiaalisuus ja yhteenkuuluvuus, yritteliäisyys ja tavoitehakuisuus, harkinta,
arvostaminen ja kunnioitus, johtajuus sekä työasenteet.
Tutkimuksen keskeisimpiä huomioita oli alaistaidon selkeä side johtamiseen ja esimiestaitoon.
Tärkein huomio oli kuitenkin yllättävä yhdistettävyys nimenomaan puolustusvoimienkin
johtajakoulutuksen taustalla vaikuttavaan transformationaalisen johtajuuteen.
Alaistaidoltaan hyvä työntekijä lähenteleekin selkeästi yhä enemmän johtajalta vaadittavaa
taitoa ja osaamista.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2403]