Toimintakykyinen kouluttaja : valinnan ja koulutuksen tulos
Kovanen, Jan-Petri (2009-03)
Kovanen, Jan-Petri
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Kadettikurssi 92
Maanpuolustuskorkeakoulu
03 / 2009
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014061026375
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014061026375
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, millainen käsitys valmistuvilla kadeteilla on hyvästä
kouluttajuudesta. Hyvään kouluttajuuteen päästäksemme kadeteille on täytynyt muodostua
käsitys heidän valmiuksistaan kouluttajana toimimiseen. Tätä kouluttajaksi valmiutta
tarkastellaan toimintakyky käsitteen kautta, joka voidaan liittää kuuluvaksi osaksi kouluttajan
identiteettiä. Toimintakyvyn lisäksi kouluttajalta vaaditaan tietämystä
johtamiskäyttäytymisestä. Johtamiskäyttäytymistä tarkastellaan tässä tutkimuksessa
syväjohtamisen viitekehyksen avulla. Syväjohtamisen viitekehykseen liittyy kiinteästi
oppiminen. Kouluttajan oppimiseen liittyen tutkimuksessa tarkastellaan konstruktivistisen
oppimiskäsityksen käsitteistöä. Kouluttajan toimintakyvyn ja johtamiskäyttäytymisen kautta
päästään tutkimuksen toimintaympäristöön ja kolmanteen aihealueeseen kouluttajan
vaikuttavuuteen, kouluttajan toiminnan päätavoite on kouluttaa puolustusvoimien eri
perusyksiköissä varusmiespalveluksen aikana henkilöistä suorituskykyisiä sodanajan
joukkoja.
Tutkimuksen taustalla vaikuttaa puolustusvoimiakin muokkaava yhteiskunnan rakenteellinen
muutos. Tätä yhteiskunnan rakenteellista muutosta on tarkasteltu teoria osassa kasvatuksessa
ja koulutuksessa tapahtuneen muutoksen sekä sosiologian kautta. Yhteiskunnallinen muutos
näkyy Suomen Puolustusvoimissa esimerkiksi naissukupuolen mukaan tulona
sotilaskouluttajiksi. Naisten tuleminen sotilaskouluttajaksi on vaikuttanut osaltaan myös tänä
päivänä siihen, että asioita on ryhdytty katsomaan nais- ja miestutkimuksen sekä työelämän
tasa-arvoisuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa puolustusvoimia tarkastellaan organisaation
liittyvien kuvauksien ja käsitteiden kautta, joita ovat; perusyksikkö, organisaatiokulttuuri,
virallinen ja epävirallinen organisaatio sekä symboliympäristö ja kulttuuri.
Teoreettisia taustakäsitteitä tarkastellaan empiirisessä osassa kahdesta eri näkökulmasta,
ensimmäisenä näkökulma on kadettien käsitys heidän oman valmiuden kautta tapahtuva
lähestyminen ja toisena näkökulmana on kadettien käsitysten vertailunäkökulma, jossa
verrataan mies- ja naiskouluttajaa keskenään. Tutkimusjoukkona tutkimuksessa toimi 92.
kadettikurssi ja 75. merikadettikurssi.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkimuksen empiirisenä tutkimuskohteena
ovat kadettien käsitykset ja niiden erilaiset ymmärtämisen tavat hyvästä kouluttajasta ja
kouluttajuudesta, valmiuksista kouluttajaksi, oppimisen kehittymisestä, toimintakyvyllisistä
valmiuksista sekä verrataan kadettien käsityksiä mies- ja naiskouluttajista. Tutkimuksen
empiirisen osan tutkimusongelmiksi muodostuivat:
- Millaisia käsityksiä kadeteilla on hyvästä kouluttajasta ja kouluttajuudesta?
- Millaisia käsityksiä kadeteilla on miesten ja naisten valmiuksista toimia
kouluttajana?
- Mihin kadettien käsityksen mukaan kouluttajana toimimisella ja
koulutuksella vaikututetaan?
Tutkimukseni tulokset esitän fenomenografisesti jäsennettyinä ja erilaisiin
kuvauskategorioihin ryhmiteltyinä. Kuvauskategoriat on kuvattu horisontaalisessa
kuvauskategoriajärjestelmässä. Kategoriat käsittelevät; millä tavalla kadettien käsitys hyvästä
kouluttajasta on muodostunut, hyvän kouluttajan identiteettiä, miten kouluttajan identiteetti
eroaa kouluttajuudesta, kadettien omat valmiudet kouluttajaksi, kadettien oman oppimisen
kehittymistä, toimintakyvyn ja valmiuden vaikuttamista kouluttajan tehtäviin, käsityksiä
nais- ja miespuolisesta sotilaskouluttajasta sekä kadettien käsityksiä koulutuksen
vaikuttavuudesta.
Tarkastellessa tutkimuksen tuloksia yhteiskunnallisen muutoksen näkökulmasta huomaa
muutoksen merkkejä olevan havaittavissa ainakin nyt nuoriksi upseereiksi valmistuvissa
kadeteissa. Kadetit eivät näe ammatteja enää niin vahvasti sukupuolirajoitteisina tekijöinä
eivätkä myöskään perinteisiä roolimalleja noudattavina tekijöinä. Mielestäni tämän päivän
kadeteilla on ajan tasalla oleva käsitys miesten ja naisten soveltuvuudesta sotilaskouluttajan
ammattiin. Miesten ja naisten valmiudet nähdään yhtäläisinä sotilaskouluttajan tehtäviin.
Teoriakäsitysten pohjalta tarkasteltuna toimintakykyä voidaan pitää keskeisenä osana
sotilaskouluttajan tehtävässä vaikuttavana tekijänä. Toimintakyvyllä luodaan pohja omalle
toiminnalle. Tarkasteltaessa kadettien kehittymistä ja käsityksiä syväjohtamisen
viitekehyksen näkökulmasta, kadetit ovat tiedostamattaan sisäistäneet syväjohtamisen
viitekehyksen ajatuksen oppimisesta. Kadettien toiminnasta saadussa palautteessa havaitaan
innostusta sotilaskouluttajan toimintaa kohtaan, sekä toimita on herättänyt arvostusta
alaisissa.
kouluttajuudesta. Hyvään kouluttajuuteen päästäksemme kadeteille on täytynyt muodostua
käsitys heidän valmiuksistaan kouluttajana toimimiseen. Tätä kouluttajaksi valmiutta
tarkastellaan toimintakyky käsitteen kautta, joka voidaan liittää kuuluvaksi osaksi kouluttajan
identiteettiä. Toimintakyvyn lisäksi kouluttajalta vaaditaan tietämystä
johtamiskäyttäytymisestä. Johtamiskäyttäytymistä tarkastellaan tässä tutkimuksessa
syväjohtamisen viitekehyksen avulla. Syväjohtamisen viitekehykseen liittyy kiinteästi
oppiminen. Kouluttajan oppimiseen liittyen tutkimuksessa tarkastellaan konstruktivistisen
oppimiskäsityksen käsitteistöä. Kouluttajan toimintakyvyn ja johtamiskäyttäytymisen kautta
päästään tutkimuksen toimintaympäristöön ja kolmanteen aihealueeseen kouluttajan
vaikuttavuuteen, kouluttajan toiminnan päätavoite on kouluttaa puolustusvoimien eri
perusyksiköissä varusmiespalveluksen aikana henkilöistä suorituskykyisiä sodanajan
joukkoja.
Tutkimuksen taustalla vaikuttaa puolustusvoimiakin muokkaava yhteiskunnan rakenteellinen
muutos. Tätä yhteiskunnan rakenteellista muutosta on tarkasteltu teoria osassa kasvatuksessa
ja koulutuksessa tapahtuneen muutoksen sekä sosiologian kautta. Yhteiskunnallinen muutos
näkyy Suomen Puolustusvoimissa esimerkiksi naissukupuolen mukaan tulona
sotilaskouluttajiksi. Naisten tuleminen sotilaskouluttajaksi on vaikuttanut osaltaan myös tänä
päivänä siihen, että asioita on ryhdytty katsomaan nais- ja miestutkimuksen sekä työelämän
tasa-arvoisuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa puolustusvoimia tarkastellaan organisaation
liittyvien kuvauksien ja käsitteiden kautta, joita ovat; perusyksikkö, organisaatiokulttuuri,
virallinen ja epävirallinen organisaatio sekä symboliympäristö ja kulttuuri.
Teoreettisia taustakäsitteitä tarkastellaan empiirisessä osassa kahdesta eri näkökulmasta,
ensimmäisenä näkökulma on kadettien käsitys heidän oman valmiuden kautta tapahtuva
lähestyminen ja toisena näkökulmana on kadettien käsitysten vertailunäkökulma, jossa
verrataan mies- ja naiskouluttajaa keskenään. Tutkimusjoukkona tutkimuksessa toimi 92.
kadettikurssi ja 75. merikadettikurssi.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkimuksen empiirisenä tutkimuskohteena
ovat kadettien käsitykset ja niiden erilaiset ymmärtämisen tavat hyvästä kouluttajasta ja
kouluttajuudesta, valmiuksista kouluttajaksi, oppimisen kehittymisestä, toimintakyvyllisistä
valmiuksista sekä verrataan kadettien käsityksiä mies- ja naiskouluttajista. Tutkimuksen
empiirisen osan tutkimusongelmiksi muodostuivat:
- Millaisia käsityksiä kadeteilla on hyvästä kouluttajasta ja kouluttajuudesta?
- Millaisia käsityksiä kadeteilla on miesten ja naisten valmiuksista toimia
kouluttajana?
- Mihin kadettien käsityksen mukaan kouluttajana toimimisella ja
koulutuksella vaikututetaan?
Tutkimukseni tulokset esitän fenomenografisesti jäsennettyinä ja erilaisiin
kuvauskategorioihin ryhmiteltyinä. Kuvauskategoriat on kuvattu horisontaalisessa
kuvauskategoriajärjestelmässä. Kategoriat käsittelevät; millä tavalla kadettien käsitys hyvästä
kouluttajasta on muodostunut, hyvän kouluttajan identiteettiä, miten kouluttajan identiteetti
eroaa kouluttajuudesta, kadettien omat valmiudet kouluttajaksi, kadettien oman oppimisen
kehittymistä, toimintakyvyn ja valmiuden vaikuttamista kouluttajan tehtäviin, käsityksiä
nais- ja miespuolisesta sotilaskouluttajasta sekä kadettien käsityksiä koulutuksen
vaikuttavuudesta.
Tarkastellessa tutkimuksen tuloksia yhteiskunnallisen muutoksen näkökulmasta huomaa
muutoksen merkkejä olevan havaittavissa ainakin nyt nuoriksi upseereiksi valmistuvissa
kadeteissa. Kadetit eivät näe ammatteja enää niin vahvasti sukupuolirajoitteisina tekijöinä
eivätkä myöskään perinteisiä roolimalleja noudattavina tekijöinä. Mielestäni tämän päivän
kadeteilla on ajan tasalla oleva käsitys miesten ja naisten soveltuvuudesta sotilaskouluttajan
ammattiin. Miesten ja naisten valmiudet nähdään yhtäläisinä sotilaskouluttajan tehtäviin.
Teoriakäsitysten pohjalta tarkasteltuna toimintakykyä voidaan pitää keskeisenä osana
sotilaskouluttajan tehtävässä vaikuttavana tekijänä. Toimintakyvyllä luodaan pohja omalle
toiminnalle. Tarkasteltaessa kadettien kehittymistä ja käsityksiä syväjohtamisen
viitekehyksen näkökulmasta, kadetit ovat tiedostamattaan sisäistäneet syväjohtamisen
viitekehyksen ajatuksen oppimisesta. Kadettien toiminnasta saadussa palautteessa havaitaan
innostusta sotilaskouluttajan toimintaa kohtaan, sekä toimita on herättänyt arvostusta
alaisissa.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]