Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013 - 2035
AIRIX Ympäristö Oy (2014-01)
AIRIX Ympäristö Oy
Varsinais-Suomen ELY-keskus
01 / 2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-954-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-954-6
Tiivistelmä
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma koskee Kankaanpään kaupungin sekä Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Lavian, Merikarvian, Pomarkun ja Siikaisten kuntien aluetta. Suunnitelmassa on vertailtu suunnittelualueen vesihuollon kehittämismahdollisuuksia. Suunnittelun lopputuloksena saadaan alueelliset vesihuollon ratkaisuvaihtoehdot, joilla vedenhankinta sekä jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla.
Suunnittelutyön teettivät suunnittelualueen kunnat yhdessä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Satakuntaliiton kanssa. Suunnitelman on laatinut AIRIX Ympäristö Oy. Suunnittelutyön aikana kävi ilmeiseksi, että vedenhankinnan kehittämisessä painotetaan vedenhankintayhteyksien varmistamista, koska nykyisin käytössä olevat pohjavesivarat ovat pääosin riittävät. Ainoastaan Honkajoella on tarvetta lisävedelle. Se tullaan varmistamaan joko vedenostolla Kankaanpäästä tai uudella vedenottamolla Palokankaan pohjavesialueelle.
Suunnittelualueelle tullaan rakentamaan vedenhankintaa varmistavia yhteyksiä vesiosuuskuntien ja kuntien vesilaitosten välille. Näitä toteutetaan Karviassa ja Jämijärvellä sekä Siikaisten ja Pomarkun välille. Kankaanpäähän rakennetaan uusi vedenottamo, joka varmistaa samalla myös Merikarvian, Siikaisten, Honkajoen, Pomarkun, Lavian ja Sastamalan Kiikoisten vedenhankintaa.
Vesihuollon erityistilanteisiin varautumiseen tullaan panostamaan lisääntyvän yhteistyön avulla. Varautumisessa tullaan kartoittamaan mm. varavoimalaitteiden ja desinfiointivalmiuden yhteistä järjestämistä.
Kunnallinen jätevesien puhdistus tulee Laviaa lukuun ottamatta säilymään ennallaan pitkälle suunnittelukauden lopulle. Lavian jätevedet tullaan siirtämään Sastamalan Kiikoisiin, josta ne johdetaan Huittisiin käsiteltäväksi. Suunnittelukauden lopulla, vuosien 2030-2035 aikana on tarkoitus lopettaa sekä Jämijärven että Pomarkun puhdistamot ja rakentaa siirtoviemärit Kankaanpäähän. Runsaiden vuotovesimäärien vuoksi koko suunnittelualueelle esitetään laajamittaista viemäriverkostojen saneerausta. Puhdistamoiden kapasiteetin riittävyys sekä puhdistustulos paranevat, kun vuotovesiä saadaan vähennettyä. Vuotovesien vähenemisellä saadaan myös huomattavia käyttökustannusten säästöjä.
Puhdistamolietteen osalta ehdotetaan käsittelyn keskittämistä esimerkiksi biokaasulaitokselle. Pomarkun lietteet kuljetaan jatkossakin käsiteltäväksi Porin Luotsinmäen jäteveden puhdistamolle. Lisäksi haja-asutuksen jätevesilietteiden vastaanottoa tullaan kehittämään alueellisesti.
Suunnitelmaa hyödynnetään vedenhankintaa ja jätevedenkäsittelyä koskevia päätöksiä tehtäessä. Ehdotukset otetaan huomioon myös kunnallisia vesihuollon kehittämissuunnitelmia laadittaessa. Kehittämissuunnitelma sisältää nykyisessä laajuudessaan hankkeiden mitoitusperusteet ja tekniset perusratkaisut sekä alustavat kustannusarviot. Hankkeiden jatkovalmistelu vaatii hankekohtaisen yleis- ja rakennussuunnittelun ennen toteutusta. Samalla on selvitettävä kunnallisen päätöksenteon eteneminen, hankkeiden rahoitus ja kustannusten jako.
Suunnitelmassa esitettyjen hankkeiden rakennuskustannukset ovat vedenhankinnan osalta noin 2,4 M€ ja jätevesihuollon osalta noin 4,8 M€ vuoteen 2035 mennessä. Den regionala planen för utveckling av vattentjänster i Norra Satakunta omfattar Kankaanpää stads samt Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Lavia, Sastmola, Påmark och Sikais kommuners områden. I planen jämförs utvecklingsmöjligheterna för vattentjänster i planeringsområdet. Planeringens slutresultat är regionala lösningsalternativ för vattentjänster, med vilka såväl vattenförsörjningen samt behandlingen av avloppsvatten kan arrangeras på bästa möjliga sätt.
Kommunerna i planeringsområdet har tillsammans med Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland samt Satakuntaförbundet låtit göra planen. Planen har utarbetats av AIRIX Ympäristö Oy. Under planläggningen framgick det att man vid utveckling av vattenförsörjningen betonar att vattenförsörjningsförbindelserna säkerställs, eftersom de grundvattenresurserna som används i dag är huvudsakligen tillräckliga. Endast i Honkajoki är man i behov av tilläggsvatten. Det kommer att tryggas antingen genom att köpa vatten från Kankaanpää eller med en ny vattentäckt i Palokangas grundvattenområde.
I planeringsområdet kommer man att mellan vattenandelslagen och kommunernas vattenverk bygga förbindelser som tryggar vattenförsörjningen. Detta genomförs i Karvia och Jämijärvi samt mellan Sikais och Påmark. I Kankaanpää skall en ny vattentäckt byggas, som samtidigt tryggar vattenförsörjningen i Sastmola, Sikais, Honkajoki, Påmark, Lavia och Kikois i Sastamala.
Beredskapen att trygga vattentjänsterna i särskilda situationer ska utvecklas genom ökat samarbete. Inom beredskapsplaneringen kommer man att kartlägga möjligheterna till gemensamt anordnande av bl.a. reservkraftanläggningar och desinficeringsberedskap.
Den kommunala avloppsreningsfunktionen kommer med undantag av Lavia att bevaras i sin nuvarande form långt till slutet av planeringsperioden. Avloppsvattnet i Lavia kommer att överföras till Kikois i Sastamala, där det kommer att ledas till Vittis att behandlas. I slutet av planeringsperioden, under åren 2030–2035, är det avsett att reningsverken i både Jämijärvi och Påmark stängs och att matarledningar byggs i Kankaanpää.
På grund av de stora mängderna läckvatten föreslås en omfattande sanering av avloppsnätet för hela planeringsområdet. Både reningsverken kapacitet och reningsresultat förbättras då läckvattnet minskas. Genom att minska läckvattnet gör man betydande besparingar i driftskostnader.
Gällande slam från reningsverken föreslås det att behandlingen koncentreras till exempelvis en biogasanläggning. Slam från Påmark transporteras även i fortsättningen till avloppsreningsverket i Luotsinmäki i Björneborg för behandling. Dessutom ska mottagningen av avloppsvattenslam på glesbygden utvecklas regionalt.
Planen utnyttjas vid beslutsfattande om vattenförsörjning och behandling av avloppsvatten. Förslagen tas också i beaktande då man utarbetar utvecklingsplaner för de kommunala vattentjänsterna. Utvecklingsplanen innehåller i sin nuvarande omfattning projektens dimensioneringsgrunder och grundläggande tekniska lösningar samt preliminära kostnadsberäkningar. Den fortsatta beredningen av projekten kräver projektspecifik utredningsplanering och byggplanering innan de kan genomföras. Samtidigt utreds hur det kommunala beslutsfattandet framskrider, finansieringen av projekten och kostnadsfördelningen.
Byggkostnaderna för projekten som föreslås i planen är cirka 2,4 miljoner euro för vattenförsörjningen och cirka 4,8 miljoner euro för avloppsreningen fram till 2035.
Suunnittelutyön teettivät suunnittelualueen kunnat yhdessä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Satakuntaliiton kanssa. Suunnitelman on laatinut AIRIX Ympäristö Oy. Suunnittelutyön aikana kävi ilmeiseksi, että vedenhankinnan kehittämisessä painotetaan vedenhankintayhteyksien varmistamista, koska nykyisin käytössä olevat pohjavesivarat ovat pääosin riittävät. Ainoastaan Honkajoella on tarvetta lisävedelle. Se tullaan varmistamaan joko vedenostolla Kankaanpäästä tai uudella vedenottamolla Palokankaan pohjavesialueelle.
Suunnittelualueelle tullaan rakentamaan vedenhankintaa varmistavia yhteyksiä vesiosuuskuntien ja kuntien vesilaitosten välille. Näitä toteutetaan Karviassa ja Jämijärvellä sekä Siikaisten ja Pomarkun välille. Kankaanpäähän rakennetaan uusi vedenottamo, joka varmistaa samalla myös Merikarvian, Siikaisten, Honkajoen, Pomarkun, Lavian ja Sastamalan Kiikoisten vedenhankintaa.
Vesihuollon erityistilanteisiin varautumiseen tullaan panostamaan lisääntyvän yhteistyön avulla. Varautumisessa tullaan kartoittamaan mm. varavoimalaitteiden ja desinfiointivalmiuden yhteistä järjestämistä.
Kunnallinen jätevesien puhdistus tulee Laviaa lukuun ottamatta säilymään ennallaan pitkälle suunnittelukauden lopulle. Lavian jätevedet tullaan siirtämään Sastamalan Kiikoisiin, josta ne johdetaan Huittisiin käsiteltäväksi. Suunnittelukauden lopulla, vuosien 2030-2035 aikana on tarkoitus lopettaa sekä Jämijärven että Pomarkun puhdistamot ja rakentaa siirtoviemärit Kankaanpäähän. Runsaiden vuotovesimäärien vuoksi koko suunnittelualueelle esitetään laajamittaista viemäriverkostojen saneerausta. Puhdistamoiden kapasiteetin riittävyys sekä puhdistustulos paranevat, kun vuotovesiä saadaan vähennettyä. Vuotovesien vähenemisellä saadaan myös huomattavia käyttökustannusten säästöjä.
Puhdistamolietteen osalta ehdotetaan käsittelyn keskittämistä esimerkiksi biokaasulaitokselle. Pomarkun lietteet kuljetaan jatkossakin käsiteltäväksi Porin Luotsinmäen jäteveden puhdistamolle. Lisäksi haja-asutuksen jätevesilietteiden vastaanottoa tullaan kehittämään alueellisesti.
Suunnitelmaa hyödynnetään vedenhankintaa ja jätevedenkäsittelyä koskevia päätöksiä tehtäessä. Ehdotukset otetaan huomioon myös kunnallisia vesihuollon kehittämissuunnitelmia laadittaessa. Kehittämissuunnitelma sisältää nykyisessä laajuudessaan hankkeiden mitoitusperusteet ja tekniset perusratkaisut sekä alustavat kustannusarviot. Hankkeiden jatkovalmistelu vaatii hankekohtaisen yleis- ja rakennussuunnittelun ennen toteutusta. Samalla on selvitettävä kunnallisen päätöksenteon eteneminen, hankkeiden rahoitus ja kustannusten jako.
Suunnitelmassa esitettyjen hankkeiden rakennuskustannukset ovat vedenhankinnan osalta noin 2,4 M€ ja jätevesihuollon osalta noin 4,8 M€ vuoteen 2035 mennessä.
Kommunerna i planeringsområdet har tillsammans med Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland samt Satakuntaförbundet låtit göra planen. Planen har utarbetats av AIRIX Ympäristö Oy. Under planläggningen framgick det att man vid utveckling av vattenförsörjningen betonar att vattenförsörjningsförbindelserna säkerställs, eftersom de grundvattenresurserna som används i dag är huvudsakligen tillräckliga. Endast i Honkajoki är man i behov av tilläggsvatten. Det kommer att tryggas antingen genom att köpa vatten från Kankaanpää eller med en ny vattentäckt i Palokangas grundvattenområde.
I planeringsområdet kommer man att mellan vattenandelslagen och kommunernas vattenverk bygga förbindelser som tryggar vattenförsörjningen. Detta genomförs i Karvia och Jämijärvi samt mellan Sikais och Påmark. I Kankaanpää skall en ny vattentäckt byggas, som samtidigt tryggar vattenförsörjningen i Sastmola, Sikais, Honkajoki, Påmark, Lavia och Kikois i Sastamala.
Beredskapen att trygga vattentjänsterna i särskilda situationer ska utvecklas genom ökat samarbete. Inom beredskapsplaneringen kommer man att kartlägga möjligheterna till gemensamt anordnande av bl.a. reservkraftanläggningar och desinficeringsberedskap.
Den kommunala avloppsreningsfunktionen kommer med undantag av Lavia att bevaras i sin nuvarande form långt till slutet av planeringsperioden. Avloppsvattnet i Lavia kommer att överföras till Kikois i Sastamala, där det kommer att ledas till Vittis att behandlas. I slutet av planeringsperioden, under åren 2030–2035, är det avsett att reningsverken i både Jämijärvi och Påmark stängs och att matarledningar byggs i Kankaanpää.
På grund av de stora mängderna läckvatten föreslås en omfattande sanering av avloppsnätet för hela planeringsområdet. Både reningsverken kapacitet och reningsresultat förbättras då läckvattnet minskas. Genom att minska läckvattnet gör man betydande besparingar i driftskostnader.
Gällande slam från reningsverken föreslås det att behandlingen koncentreras till exempelvis en biogasanläggning. Slam från Påmark transporteras även i fortsättningen till avloppsreningsverket i Luotsinmäki i Björneborg för behandling. Dessutom ska mottagningen av avloppsvattenslam på glesbygden utvecklas regionalt.
Planen utnyttjas vid beslutsfattande om vattenförsörjning och behandling av avloppsvatten. Förslagen tas också i beaktande då man utarbetar utvecklingsplaner för de kommunala vattentjänsterna. Utvecklingsplanen innehåller i sin nuvarande omfattning projektens dimensioneringsgrunder och grundläggande tekniska lösningar samt preliminära kostnadsberäkningar. Den fortsatta beredningen av projekten kräver projektspecifik utredningsplanering och byggplanering innan de kan genomföras. Samtidigt utreds hur det kommunala beslutsfattandet framskrider, finansieringen av projekten och kostnadsfördelningen.
Byggkostnaderna för projekten som föreslås i planen är cirka 2,4 miljoner euro för vattenförsörjningen och cirka 4,8 miljoner euro för avloppsreningen fram till 2035.
Kokoelmat
- Elinvoimaa alueelle [45]