Automaattisten lentosäähavaintojen vaikutus ilmavoimien lentotoimintaan
Nissilä, Miika (2013-03)
Nissilä, Miika
Taktiikan laitos
Operaatiotaito ja taktiikka
Sotatieteiden kandidaattiopiskelijan tutkielma
Kadettikurssi 97
Maanpuolustuskorkeakoulu
03 / 2013
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310236827
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310236827
Tiivistelmä
Vallitseva lentosää on merkittävä tekijä kaikessa ilmailussa. Haluttu lentoturvallisuuden taso
saadaan ylläpidettyä määrittelemällä sopivat kriteerit säätilalle. Lentosään havainnointi on perinteisesti
tapahtunut meteorologien toimesta paikallisesti kullakin lentoasemalla. Vuonna
2010 Suomen kuudella lentokentällä otettiin käyttöön automaattiset säähavainnot. Ilmavoimien
aktiivisin lentotoiminta tapahtuu juuri kyseisillä kentillä. Automaatiolla tuotettava säätieto
perustuu pelkästään teknisten antureiden havaintoihin eikä lentoasemilla ole enää koulutettua
henkilöstöä tarkkailemassa sääsanomien paikkansapitävyyttä.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan nykyisten automaattisten lentosääjärjestelmien rakennetta ja
toimivuutta Ilmavoimien näkökulmasta. Sotilasilmailu on sotilaallisen maanpuolustuksen tärkeä
osa. Päivittäinen vilkas lentotoiminta tarvitsee luotettavan tiedon vallitsevasta säästä.
Vuonna 2010 tehdyt uudistukset ovat Suomen ilmailuviranomaisen mukaan kansainvälisten
määräysten mukaisia. Ilmavoimissa on kuitenkin koettu toistuvia ongelmia uusien järjestelmien
puutteellisuuden takia.
Tutkimus on toteutettu haastattelemalla asiantuntijoita Ilmavoimista sekä Finavia Oyj:stä. Lisäksi
aineistona on käytetty Ilmavoimien sisäistä dokumentaatiota sekä Finavian laitteistomateriaaleja.
Monet kansainväliset määräykset koskevat lentosään tuottamista ja tutkimuksessa
viitataan myös niihin. Suomessa on tällä hetkellä käytössä kolme erilaista sääautomaatiojärjestelmää,
joiden toiminta poikkeaa toisistaan. Automaattisten sääsanomien laatu riippuu voimakkaasti
käytetystä anturitekniikasta ja sen on todettu sisältävän paljon rajoitteita. Erityisesti
huonossa säässä ja säätyypin muuttuessa automaatio reagoi hitaasti ja sen on todettu esittävän
ajoittain jopa täysin virheellistä säätietoa. Tutkimuksen perusteella olisi hyvin tärkeää, että Ilmavoimien
käyttämillä yhteistoimintakentillä palattaisiin täysautomaatiosta manuaalisesti
vahvistettuihin havaintoihin kunnes automaation tuottama säätieto on saatu osuvuudeltaan ja
reagointikyvyltään paremmaksi. Tällä hetkellä automaation käyttäminen aiheuttaa Ilmavoimille
selkeän turvallisuusriskin.
saadaan ylläpidettyä määrittelemällä sopivat kriteerit säätilalle. Lentosään havainnointi on perinteisesti
tapahtunut meteorologien toimesta paikallisesti kullakin lentoasemalla. Vuonna
2010 Suomen kuudella lentokentällä otettiin käyttöön automaattiset säähavainnot. Ilmavoimien
aktiivisin lentotoiminta tapahtuu juuri kyseisillä kentillä. Automaatiolla tuotettava säätieto
perustuu pelkästään teknisten antureiden havaintoihin eikä lentoasemilla ole enää koulutettua
henkilöstöä tarkkailemassa sääsanomien paikkansapitävyyttä.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan nykyisten automaattisten lentosääjärjestelmien rakennetta ja
toimivuutta Ilmavoimien näkökulmasta. Sotilasilmailu on sotilaallisen maanpuolustuksen tärkeä
osa. Päivittäinen vilkas lentotoiminta tarvitsee luotettavan tiedon vallitsevasta säästä.
Vuonna 2010 tehdyt uudistukset ovat Suomen ilmailuviranomaisen mukaan kansainvälisten
määräysten mukaisia. Ilmavoimissa on kuitenkin koettu toistuvia ongelmia uusien järjestelmien
puutteellisuuden takia.
Tutkimus on toteutettu haastattelemalla asiantuntijoita Ilmavoimista sekä Finavia Oyj:stä. Lisäksi
aineistona on käytetty Ilmavoimien sisäistä dokumentaatiota sekä Finavian laitteistomateriaaleja.
Monet kansainväliset määräykset koskevat lentosään tuottamista ja tutkimuksessa
viitataan myös niihin. Suomessa on tällä hetkellä käytössä kolme erilaista sääautomaatiojärjestelmää,
joiden toiminta poikkeaa toisistaan. Automaattisten sääsanomien laatu riippuu voimakkaasti
käytetystä anturitekniikasta ja sen on todettu sisältävän paljon rajoitteita. Erityisesti
huonossa säässä ja säätyypin muuttuessa automaatio reagoi hitaasti ja sen on todettu esittävän
ajoittain jopa täysin virheellistä säätietoa. Tutkimuksen perusteella olisi hyvin tärkeää, että Ilmavoimien
käyttämillä yhteistoimintakentillä palattaisiin täysautomaatiosta manuaalisesti
vahvistettuihin havaintoihin kunnes automaation tuottama säätieto on saatu osuvuudeltaan ja
reagointikyvyltään paremmaksi. Tällä hetkellä automaation käyttäminen aiheuttaa Ilmavoimille
selkeän turvallisuusriskin.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2404]