Ensimmäisen maahanlaskudivisioonan lääkintähuolto operaatio Market-Gardenissa : "suunnittelu, toteutus ja lopputulos"
Härkönen, Topi (2008)
Härkönen, Topi
Sotahistorian laitos
Sotahistoria
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Kadettikurssi 91
2008
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309266336
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309266336
Tiivistelmä
Syyskuussa 1944 liittoutuneet suorittivat toisen maailmansodan suurimman
maahanlaskuoperaation. Operaatio Market-Gardenilla oli tarkoitus kiertää saksalaisten
puolustus ja päättää sota ennen joulua. Operaatiolla ei kuitenkaan päästy siihen
lopputulokseen kuin oli haluttu. Brittien ensimmäinen maahanlaskudivisioona tuhottiin
lähes kokonaan Arnhemin kaupungissa. Divisioonan 10 000 miehestä noin 8 000 kaatui,
haavoittui tai jäi vangiksi.
Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva ja siinä selvitetään ensimmäisen
maahanlaskudivisioonan lääkintähuollon suunnittelua ja toimintaa operaatio Market-
Gardenissa.
Tutkimusongelmana on: Kuinka ensimmäisen maahanlaskudivisioonan lääkintähuolto
toimi operaatio Market-Gardenissa, ja kuinka se toiminnassaan onnistui?
Alatutkimusongelmia ovat:
- Minkälaisilla perusteilla operaation lääkintähuolto suunniteltiin?
- Minkälainen toimintaympäristö lääkintähuollolla oli operaatiossa?
- Kuinka lääkintähuollon johtajat onnistuivat tehtävissään? Lähteinä tutkimuksessa on ensimmäisen maahanlaskudivisioonan lääkintähuoltoa
käsitteleviä teoksia sekä näiden rinnalla operaatiota yleisesti käsitteleviä teoksia.
Tutkimusmenetelmänä on deduktio ja sen rinnalla yksityiskohtien tarkastelussa on induktio. Ensimmäisen maahanlaskudivisioonan lääkintähuolto joutui suurien vaikeuksien eteen
Arnhemin taistelun aikana. Operaatiota varten laadittu lääkintähuoltosuunnitelma ei pitänyt paikkaansa kuin kaksi ensimmäistä operaatiopäivää, jonka jälkeen tilanne alueella muuttui
jokseenkin kaoottiseksi. Koko divisioona joutui asettumaan puolustukseen pienelle alueelle
ja koko lääkintähuolto keskitettiin samalla alueelle. Puolustusalueella lääkintähuolto joutui
huolehtimaan jopa 2 000 haavoittuneesta. Suuren potilasmäärän lisäksi lääkintähuoltoa
vaikeutti se, että kolmannes lääkintävoimasta oli joutunut saksalaisten vangiksi heti
ensimmäisinä päivinä ja viestiyhteydet alueella eivät toimineet. Arnhemissa lääkintähuolto nousi taisteluiden yläpuolelle ja tämä pelasti satojen miesten
hengen. Potilaat evakuoitiin taistelun osapuolten sopimuksella saksalaisiin sairaaloihin,
jossa he saivat tarvittavaa hoitoa.
Taisteluiden päätyttyä Arnhemissa ensimmäisen maahanlaskudivisioonan rippeet vedettiin
Rein-joen yli, mutta lääkintähenkilöstö jäi haavoittuneiden kanssa paikoilleen. Henkilöstö
otettiin sotavangiksi ja kuljetettiin pois. Haavoittuneita varten perustettiin brittiläinen
sotasairaala, jota pyörittivät brittien lääkärit ja lääkintämiehet. Sairaala toimi aina
huhtikuuhun 1945 asti, kunnes sen vapauttivat kanadalaiset joukot.
Olosuhteet huomioon otettaessa, lääkintähuolto onnistui tehtävässään. Onnistumisen takana
oli yksittäisten miesten panos haavoittuneiden puolesta. Myös paikallisten asukkaiden apu
lääkintähuollolle oli merkittävä.
maahanlaskuoperaation. Operaatio Market-Gardenilla oli tarkoitus kiertää saksalaisten
puolustus ja päättää sota ennen joulua. Operaatiolla ei kuitenkaan päästy siihen
lopputulokseen kuin oli haluttu. Brittien ensimmäinen maahanlaskudivisioona tuhottiin
lähes kokonaan Arnhemin kaupungissa. Divisioonan 10 000 miehestä noin 8 000 kaatui,
haavoittui tai jäi vangiksi.
Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva ja siinä selvitetään ensimmäisen
maahanlaskudivisioonan lääkintähuollon suunnittelua ja toimintaa operaatio Market-
Gardenissa.
Tutkimusongelmana on: Kuinka ensimmäisen maahanlaskudivisioonan lääkintähuolto
toimi operaatio Market-Gardenissa, ja kuinka se toiminnassaan onnistui?
Alatutkimusongelmia ovat:
- Minkälaisilla perusteilla operaation lääkintähuolto suunniteltiin?
- Minkälainen toimintaympäristö lääkintähuollolla oli operaatiossa?
- Kuinka lääkintähuollon johtajat onnistuivat tehtävissään? Lähteinä tutkimuksessa on ensimmäisen maahanlaskudivisioonan lääkintähuoltoa
käsitteleviä teoksia sekä näiden rinnalla operaatiota yleisesti käsitteleviä teoksia.
Tutkimusmenetelmänä on deduktio ja sen rinnalla yksityiskohtien tarkastelussa on induktio. Ensimmäisen maahanlaskudivisioonan lääkintähuolto joutui suurien vaikeuksien eteen
Arnhemin taistelun aikana. Operaatiota varten laadittu lääkintähuoltosuunnitelma ei pitänyt paikkaansa kuin kaksi ensimmäistä operaatiopäivää, jonka jälkeen tilanne alueella muuttui
jokseenkin kaoottiseksi. Koko divisioona joutui asettumaan puolustukseen pienelle alueelle
ja koko lääkintähuolto keskitettiin samalla alueelle. Puolustusalueella lääkintähuolto joutui
huolehtimaan jopa 2 000 haavoittuneesta. Suuren potilasmäärän lisäksi lääkintähuoltoa
vaikeutti se, että kolmannes lääkintävoimasta oli joutunut saksalaisten vangiksi heti
ensimmäisinä päivinä ja viestiyhteydet alueella eivät toimineet. Arnhemissa lääkintähuolto nousi taisteluiden yläpuolelle ja tämä pelasti satojen miesten
hengen. Potilaat evakuoitiin taistelun osapuolten sopimuksella saksalaisiin sairaaloihin,
jossa he saivat tarvittavaa hoitoa.
Taisteluiden päätyttyä Arnhemissa ensimmäisen maahanlaskudivisioonan rippeet vedettiin
Rein-joen yli, mutta lääkintähenkilöstö jäi haavoittuneiden kanssa paikoilleen. Henkilöstö
otettiin sotavangiksi ja kuljetettiin pois. Haavoittuneita varten perustettiin brittiläinen
sotasairaala, jota pyörittivät brittien lääkärit ja lääkintämiehet. Sairaala toimi aina
huhtikuuhun 1945 asti, kunnes sen vapauttivat kanadalaiset joukot.
Olosuhteet huomioon otettaessa, lääkintähuolto onnistui tehtävässään. Onnistumisen takana
oli yksittäisten miesten panos haavoittuneiden puolesta. Myös paikallisten asukkaiden apu
lääkintähuollolle oli merkittävä.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]