Epävirallinen organisaatio perusyksikössä
Muona, Vesa (2006-02)
Muona, Vesa
Johtamisen laitos (-2008)
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
89. kadettikurssi
Maanpuolustuskorkeakoulu
02 / 2006
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309206013
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309206013
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tutkitaan ensimmäisiä kertoja Suomessa epävirallista organisaatiota
ja sen esiintymistä perusyksikössä. Ryhmiä ja niiden välisiä suhteita on
puolustusvoimissa tutkittu aiemmin vain varusmiesten, reserviläisten ja
rauhanturvajoukon keskuudessa. Tutkimuksen kohteena on kaksi maavoimien
perusyksikköä ja niiden peruskoulutettu henkilökunta. Tutkimuksessa epävirallista
organisaatiota lähestytään teoreettisesti ja käsitellään tutkimuksen kannalta
oleellisimmat käsitteet. Tutkimuksen empiirinen osa koostuu sosiometrisestä
mittauksesta sekä haastatteluista.
Tutkimus on epävirallisen organisaation esiintymisen ja muodostumisen
kartoittamista. Tutkimus käsittelee vain tutkimuksessa mukana olleita perusyksiköitä,
ja tulokset eivät ole yleistettävissä. Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva ja selittävä.
Tutkimusmenetelmänä on sosiometrinen mittaus sekä puolistrukturoitu
teemahaastattelu.
Tutkimuskysymykset on laadittu vastaamaan tässä tutkimuksessa esiin tuleviin
näkyvimpiin käyttäytymismuotoihin, tapahtumiin, uskomuksiin ja prosesseihin.
Tämän työn tutkimusongelmat ovat:
Millaisia epävirallisia ryhmiä ja ihmisten välisiä suhteita esiintyy tutkimuksen
kohteena olevissa perusyksiköissä sosiometristen mittausten perusteella?
Miten epäviralliset ryhmät ovat määräytyneet?
Esiintyykö epävirallisia johtajia ja miten he määräytyvät?
Miten havaitut epäviralliset ryhmät vaikuttavat työskentelyyn tutkimuksen kohteena
olleissa perusyksiköissä?
Tutkimuksessa havaittiin, että perusyksikön henkilökunnan keskuudesta pienryhmiä
syntyy herkimmin kaverisuhteiden, harrastusten, ikäryhmien ja kurssitoveruuden
perusteella. Tällaiset ryhmät ovat enimmäkseen kahden tai kolmen henkilön
muodostamia eivätkä haittaa organisaation toimintaa. Kaverisuhteilla ei näyttäisi
olevan suurta merkitystä, kun yksikössä valitaan mieluisia työpareja.
Perusyksiköissä pyritään tukemaan vanhempia kouluttajia nuorempien tutorina ja
epävirallisena johtajana. Lisäksi perusyksiköissä käytetään paljon hyväksi
kaverisuhteita. Niiden avulla hoidellaan paljon päivittäisiä asioita ja samalla pyritään
helpottamaan omaa työntekoa. Pienryhmät näyttelevät henkilökunnan keskuudessa
melko suurta osaa, mutta niiden olemassaoloa ei yksiköissä välttämättä osata
hahmottaa. Epävirallista organisaatiota käytetään paljon hyödyksi päivittäisissä
töissä, mutta hyödyntäminen ei ole kuitenkaan systemaattista.
ja sen esiintymistä perusyksikössä. Ryhmiä ja niiden välisiä suhteita on
puolustusvoimissa tutkittu aiemmin vain varusmiesten, reserviläisten ja
rauhanturvajoukon keskuudessa. Tutkimuksen kohteena on kaksi maavoimien
perusyksikköä ja niiden peruskoulutettu henkilökunta. Tutkimuksessa epävirallista
organisaatiota lähestytään teoreettisesti ja käsitellään tutkimuksen kannalta
oleellisimmat käsitteet. Tutkimuksen empiirinen osa koostuu sosiometrisestä
mittauksesta sekä haastatteluista.
Tutkimus on epävirallisen organisaation esiintymisen ja muodostumisen
kartoittamista. Tutkimus käsittelee vain tutkimuksessa mukana olleita perusyksiköitä,
ja tulokset eivät ole yleistettävissä. Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva ja selittävä.
Tutkimusmenetelmänä on sosiometrinen mittaus sekä puolistrukturoitu
teemahaastattelu.
Tutkimuskysymykset on laadittu vastaamaan tässä tutkimuksessa esiin tuleviin
näkyvimpiin käyttäytymismuotoihin, tapahtumiin, uskomuksiin ja prosesseihin.
Tämän työn tutkimusongelmat ovat:
Millaisia epävirallisia ryhmiä ja ihmisten välisiä suhteita esiintyy tutkimuksen
kohteena olevissa perusyksiköissä sosiometristen mittausten perusteella?
Miten epäviralliset ryhmät ovat määräytyneet?
Esiintyykö epävirallisia johtajia ja miten he määräytyvät?
Miten havaitut epäviralliset ryhmät vaikuttavat työskentelyyn tutkimuksen kohteena
olleissa perusyksiköissä?
Tutkimuksessa havaittiin, että perusyksikön henkilökunnan keskuudesta pienryhmiä
syntyy herkimmin kaverisuhteiden, harrastusten, ikäryhmien ja kurssitoveruuden
perusteella. Tällaiset ryhmät ovat enimmäkseen kahden tai kolmen henkilön
muodostamia eivätkä haittaa organisaation toimintaa. Kaverisuhteilla ei näyttäisi
olevan suurta merkitystä, kun yksikössä valitaan mieluisia työpareja.
Perusyksiköissä pyritään tukemaan vanhempia kouluttajia nuorempien tutorina ja
epävirallisena johtajana. Lisäksi perusyksiköissä käytetään paljon hyväksi
kaverisuhteita. Niiden avulla hoidellaan paljon päivittäisiä asioita ja samalla pyritään
helpottamaan omaa työntekoa. Pienryhmät näyttelevät henkilökunnan keskuudessa
melko suurta osaa, mutta niiden olemassaoloa ei yksiköissä välttämättä osata
hahmottaa. Epävirallista organisaatiota käytetään paljon hyödyksi päivittäisissä
töissä, mutta hyödyntäminen ei ole kuitenkaan systemaattista.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2404]