Lentokadettien ammatillisten kunto-ominaisuuksien kehittyminen opiskeluaikana
Väre, Henrik (2006-02)
Väre, Henrik
Koulutustaidon laitos (-2008)
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
89. kadettikurssi
Maanpuolustuskorkeakoulu
02 / 2006
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309195990
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309195990
Tiivistelmä
Ilmavoimien ohjaajakurssille hakevien henkilöiden fyysistä kuntoa mitataan valintatestien
viimeisessä vaiheessa. Testit sisältävät isometrisiä maksimivoimatestejä, ylävartalon
voimantuottoa mittaavan heittoporttitestin sekä kontaktimatolla suoritetun anaerobista tehoa
mittaavan hyppytestin. Lisäksi fyysistä kestävyyttä mitataan polkupyöräergometritestillä.
Testeillä pyritään mittaamaan ammatillisia kunto-ominaisuuksia, eli niitä kuntoominaisuuksia,
mitä sotilaslentäjältä vaaditaan toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
Tutkimusongelmana on: miten kadettikurssi 89:llä opiskelevien lentokadettien ammatilliset
kunto-ominaisuudet ovat kehittyneet valintatestien fyysisen voiman mittauksista neljän
opiskeluvuoden aikana. Tutkimus on kvantitatiivinen tutkimus, jonka otos on kadettikurssi
89:llä opiskelevat ohjaajalinjan kadetit. Tulokset analysoidaan tilastollisin menetelmin.
Tutkimusta lähestytään sotilaspedagogiikan näkökulmasta, yhdistettynä liikunta- ja
ilmailulääketieteeseen.
Valintatestien jälkeen ohjaajia ei testata samalla mittalaiteella, eli vertailukelpoista ja
luotettavaa vertailuaineistoa ei ole saatavilla. Tutkimusta varten suoritettiin uusintatestit
Kauhavan varuskunnan sairaalassa syys- lokakuussa 2005.
Uusintatestin tulosten perusteella kohderyhmän ammatilliset kunto-ominaisuudet eivät olleet
kehittyneet valintatesteistä. Vartalonkoukistajien isometristä maksimivoimaa lukuun
ottamatta mittaustulosten keskiarvot olivat laskeneet uusintatesteissä. Vartalonojentajien- ja
koukistajien suhteelliset voimatasot olivat kehittyneet saman suuntaisesti kuin absoluuttiset
voimatasot. Antropometrisissä mittauksissa valintatestin ja uusintatestin väliset muutokset
olivat pieniä.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että kohderyhmän ammatilliset kuntoominaisuudet
eivät ole kehittyneet valintatestien jälkeen. Varsinaista fyysisen kunnon
romahdusta ei kuitenkaan ole tapahtunut. Tutkimuksen tulosten perusteella ei voi tehdä
johtopäätöksiä siitä, miksi fyysisen kunnon kehitystä ei ole tapahtunut.
Jatkotutkimusehdotuksena on selvittää ne syyt, jotka estävät tai haittaavat kadettien fyysisen
suorituskyvyn kehitystä opiskeluaikana.
viimeisessä vaiheessa. Testit sisältävät isometrisiä maksimivoimatestejä, ylävartalon
voimantuottoa mittaavan heittoporttitestin sekä kontaktimatolla suoritetun anaerobista tehoa
mittaavan hyppytestin. Lisäksi fyysistä kestävyyttä mitataan polkupyöräergometritestillä.
Testeillä pyritään mittaamaan ammatillisia kunto-ominaisuuksia, eli niitä kuntoominaisuuksia,
mitä sotilaslentäjältä vaaditaan toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
Tutkimusongelmana on: miten kadettikurssi 89:llä opiskelevien lentokadettien ammatilliset
kunto-ominaisuudet ovat kehittyneet valintatestien fyysisen voiman mittauksista neljän
opiskeluvuoden aikana. Tutkimus on kvantitatiivinen tutkimus, jonka otos on kadettikurssi
89:llä opiskelevat ohjaajalinjan kadetit. Tulokset analysoidaan tilastollisin menetelmin.
Tutkimusta lähestytään sotilaspedagogiikan näkökulmasta, yhdistettynä liikunta- ja
ilmailulääketieteeseen.
Valintatestien jälkeen ohjaajia ei testata samalla mittalaiteella, eli vertailukelpoista ja
luotettavaa vertailuaineistoa ei ole saatavilla. Tutkimusta varten suoritettiin uusintatestit
Kauhavan varuskunnan sairaalassa syys- lokakuussa 2005.
Uusintatestin tulosten perusteella kohderyhmän ammatilliset kunto-ominaisuudet eivät olleet
kehittyneet valintatesteistä. Vartalonkoukistajien isometristä maksimivoimaa lukuun
ottamatta mittaustulosten keskiarvot olivat laskeneet uusintatesteissä. Vartalonojentajien- ja
koukistajien suhteelliset voimatasot olivat kehittyneet saman suuntaisesti kuin absoluuttiset
voimatasot. Antropometrisissä mittauksissa valintatestin ja uusintatestin väliset muutokset
olivat pieniä.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että kohderyhmän ammatilliset kuntoominaisuudet
eivät ole kehittyneet valintatestien jälkeen. Varsinaista fyysisen kunnon
romahdusta ei kuitenkaan ole tapahtunut. Tutkimuksen tulosten perusteella ei voi tehdä
johtopäätöksiä siitä, miksi fyysisen kunnon kehitystä ei ole tapahtunut.
Jatkotutkimusehdotuksena on selvittää ne syyt, jotka estävät tai haittaavat kadettien fyysisen
suorituskyvyn kehitystä opiskeluaikana.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]