Osataanko osaamista johtaa? : fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus perusyksikön päällikköjen ja ammattialiupseerien kokemuksista osaamisen johtamisesta Panssariprikaatissa
Parviainen, Matti (2013-04)
Parviainen, Matti
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 2
Maanpuolustuskorkeakoulu
04 / 2013
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309115710
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309115710
Tiivistelmä
Organisaatiossa työskentelevien henkilöiden osaamista pidetään nykypäivänä organisaatioiden
menestymisen perustana. Organisaatioissa tapahtuva osaamisen johtaminen perustuu
yksilöiden osaamisen kehittämiseen, osaamisen mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen
ja osaamisen muuttamiseen koko organisaation osaamiseksi.
Puolustusvoimissa perusyksiköissä tapahtuva osaamisen johtaminen on korostunut sen
jälkeen, kun uuden ammattialiupseeriston osaamisen kehittäminen päätettiin perustaa työssä
oppimisen periaatteille. Samanaikaisesti perusyksikön päällikön rooli myös muun henkilöstön
osaamisen johtajana on kasvanut.
Tämän tutkimuksen tutkimusongelmana on selvittää, kuinka osaamista johdetaan Panssariprikaatin
perusyksiköissä. Tutkimusongelmaa lähestytään fenomenologis-hermeneuttisella
tutkimusmenetelmällä perusyksiköiden päälliköiden sekä perusyksikössä palvelevien ammattialiupseerien
näkökulmista. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja tutkimusaineisto
analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimusongelma pyritään ratkaisemaan kolmen tutkimuskysymyksen avulla:
1. Minkälaisia käytännön mahdollisuuksia perusyksikössä on osaamisen johtamiseen
ja kuinka niitä toteutetaan?
2. Kuinka perusyksiköissä tapahtuvaa osaamisen johtamista tuetaan?
3. Minkälaista on aliupseeriston osaamisen johtaminen perusyksiköissä?
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena esiin nousi yksiköiden erilainen henkilöstötilanne ja
siitä johdettuna resurssit osaamisen johtamiseen. Monissa tapauksissa osaamisen johtamiseen
ja sen kehittämiseen löytyisi halua niin esimiehiltä kuin yksilöiltäkin, mutta käytännön
toteutukseen ei riitä aikaa eikä resursseja. Yksiköissä suhtauduttiin ristiriitaisesti joukko-
osaston ja joukkoyksikön esikuntien tarjoamaan tukeen osaamisen johtamiseen liittyen.
Toisaalta koettiin, että tukea on saatavilla resurssien puitteissa, mutta joissain tapauksissa
esikuntien rooli osaamisen johtamiseen liittyen nähtiin passiivisena. Aliupseerit olivat pääosin
tyytyväisiä kokemaansa osaamisen johtamiseen. Koulutusjärjestelmää pidettiin hyvänä,
mutta mentorointia ja työpaikkaohjausta pidettiin liian lyhytkestoisena. Osaamisen
kehittämisen prosesseja pidettiin työmotivaation kasvun ja sitoutumisen näkökulmasta erittäin
tärkeinä, mutta pitkiä kursseja, joilta saavutettua osaamista ei voi hyödyntää päivittäisissä
työtehtävissä, pidettiin turhauttavana.
menestymisen perustana. Organisaatioissa tapahtuva osaamisen johtaminen perustuu
yksilöiden osaamisen kehittämiseen, osaamisen mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen
ja osaamisen muuttamiseen koko organisaation osaamiseksi.
Puolustusvoimissa perusyksiköissä tapahtuva osaamisen johtaminen on korostunut sen
jälkeen, kun uuden ammattialiupseeriston osaamisen kehittäminen päätettiin perustaa työssä
oppimisen periaatteille. Samanaikaisesti perusyksikön päällikön rooli myös muun henkilöstön
osaamisen johtajana on kasvanut.
Tämän tutkimuksen tutkimusongelmana on selvittää, kuinka osaamista johdetaan Panssariprikaatin
perusyksiköissä. Tutkimusongelmaa lähestytään fenomenologis-hermeneuttisella
tutkimusmenetelmällä perusyksiköiden päälliköiden sekä perusyksikössä palvelevien ammattialiupseerien
näkökulmista. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja tutkimusaineisto
analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimusongelma pyritään ratkaisemaan kolmen tutkimuskysymyksen avulla:
1. Minkälaisia käytännön mahdollisuuksia perusyksikössä on osaamisen johtamiseen
ja kuinka niitä toteutetaan?
2. Kuinka perusyksiköissä tapahtuvaa osaamisen johtamista tuetaan?
3. Minkälaista on aliupseeriston osaamisen johtaminen perusyksiköissä?
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena esiin nousi yksiköiden erilainen henkilöstötilanne ja
siitä johdettuna resurssit osaamisen johtamiseen. Monissa tapauksissa osaamisen johtamiseen
ja sen kehittämiseen löytyisi halua niin esimiehiltä kuin yksilöiltäkin, mutta käytännön
toteutukseen ei riitä aikaa eikä resursseja. Yksiköissä suhtauduttiin ristiriitaisesti joukko-
osaston ja joukkoyksikön esikuntien tarjoamaan tukeen osaamisen johtamiseen liittyen.
Toisaalta koettiin, että tukea on saatavilla resurssien puitteissa, mutta joissain tapauksissa
esikuntien rooli osaamisen johtamiseen liittyen nähtiin passiivisena. Aliupseerit olivat pääosin
tyytyväisiä kokemaansa osaamisen johtamiseen. Koulutusjärjestelmää pidettiin hyvänä,
mutta mentorointia ja työpaikkaohjausta pidettiin liian lyhytkestoisena. Osaamisen
kehittämisen prosesseja pidettiin työmotivaation kasvun ja sitoutumisen näkökulmasta erittäin
tärkeinä, mutta pitkiä kursseja, joilta saavutettua osaamista ei voi hyödyntää päivittäisissä
työtehtävissä, pidettiin turhauttavana.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]