Sipoon Savijärven kunnostussuunnitelma : Sipoon kuntakohtainen järvikunnostusohjelma
Hagman, Anne-Marie (2011-12)
Hagman, Anne-Marie
Uudenmaan ELY-keskus
12 / 2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-433-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-433-6
Tiivistelmä
Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jatkoi vuonna 2010 Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 2006 aloittamaa järvien kuntakohtaista kunnostusohjelmaa. Sipoon kunta tuli mukaan ohjelmaan loppuvuonna 2010. Tällöin sovittiin, että Savijärvelle tehdään perustilan selvitys, laskennallinen kuormitusselvitys ja niihin pohjautuva kunnostussuunnitelma. Savijärvi sijaitsee Sipoossa lähellä Nikkilää. Se on matala ja hyvin rehevä järvi. Savijärvessä esiintyy säännöllisiä leväkukintoja ja sen kalasto on ruutanavaltainen. Savijärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan, mikä tulee huomioida kunnostustoimia tehtäessä.
Savijärven ulkoista kuormitusta pitäisi saada vähennettyä 80 – 100 kg eli 50 – 60 %, koska se ylittää sekä sallitun että kriittisen tason. Savijärvessä syntyy myös sisäistä kuormitusta. Toimenpiteitä tulisi suunnata kaikkien kuormituslähteiden vähentämiseen.
Savijärvessä on esiintynyt usein lopputalvisin happikatoja. Happikadot ovat olleet suhteellisen laajalla alueella, minkä vuoksi Savijärvelle esitetään tehtäväksi tarkempi hapetussuunnitelma. Happipitoisuutta pitäisi seurata tiiviimmin ja sen seuraamista varten voidaan hankkia happimittari.
Kalaston rakennetta on muutettava vähemmän särkikalavaltaiseen suuntaan. Savijärven nuottauksia suositellaan jatkettavan vuosittain. Happitilanteen parannuttua suositellaan tehtäväksi petokalaistutuksia. Lajeina voivat olla ahven ja hauki.
Vesikasvillisuutta voidaan poistaa maltillisesti, jos se aiheuttaa haittaa virkistyskäytölle, mutta toimenpiteen vaikutuksia tulee seurata vuosittain. Linnusto on huomioitava toimenpiteen ajankohdassa.
Veden laatua pitää seurata, jotta kunnostusten vaikutukset tai järven tilan muutokset huonompaan suuntaan nähdään ajoissa. Tällöin voidaan ohjata toimenpiteitä oikeaan suuntaan, jos veden laadussa näkyy muutoksia. Nylands närings-, trafik- och miljöcentral fortsatte 2010 det arbete inom programmet för iståndsättning av sjöar i kommunerna som Nylands miljöcentral inledde 2006. Sibbo kommun kom med i samarbetet i slutet av 2010 och då beslöt parterna att först utreds tillståndet i och belastningen på sjön Savijärvi och utgående från dem ta fram en iståndsättningsplan. Sjön Savijärvi ligger nära Nickby i Sibbo. Det är en grund och mycket näringsrik sjö där blågrönalgblomningar förekommer regelbundet och där fiskbeståndet domineras av ruda. Savijärvi ingår i det nationella skyddsprogrammet för fågelrika sjöar och havsvikar, vilket ska beaktas i iståndsättningen.
Den yttre belastningen på Savijärvi bör minskas med 80-100 kg, dvs. med 50-60 %, för den överstiger såväl den tillåtna som den kritiska nivån. Sjön lider även av inre belastning. Åtgärderna bör inriktas på att minska belastningen från alla källor.
Savijärvi lider ofta av syrebrist under vintern. I rapporten föreslås att en syrsättningsplan utarbetas, eftersom rätt stora delar av sjön lider av syrebrist. Syrgashalten bör följas upp och för det ändamålet kunde en syrgasmätare införskaffas.
Fiskbeståndet bör ändras från karpdominans till större mångfald. Rekommenderas att de årliga notdragningarna i sjön fortsätter. Rovfisk, t.ex. gädda och abborre, kan med fördel planteras ut när syreförhållandena förbättrats.
Måttliga mängder vattenvegetation kan tas bort om växtligheten stör friluftslivet, men effekterna av åtgärden bör årligen följas upp. Vattenvegetationen ska avlägsnas under en sådan tid att det inte stör fågellivet.
Vattenkvaliteten bör följas upp så att iståndsättningens påverkan eller en negativ förändring i sjöns status noteras i tid. Om vattenkvaliteten förändras kan man utifrån mätresultaten styra åtgärderna i rätt riktning.
Savijärven ulkoista kuormitusta pitäisi saada vähennettyä 80 – 100 kg eli 50 – 60 %, koska se ylittää sekä sallitun että kriittisen tason. Savijärvessä syntyy myös sisäistä kuormitusta. Toimenpiteitä tulisi suunnata kaikkien kuormituslähteiden vähentämiseen.
Savijärvessä on esiintynyt usein lopputalvisin happikatoja. Happikadot ovat olleet suhteellisen laajalla alueella, minkä vuoksi Savijärvelle esitetään tehtäväksi tarkempi hapetussuunnitelma. Happipitoisuutta pitäisi seurata tiiviimmin ja sen seuraamista varten voidaan hankkia happimittari.
Kalaston rakennetta on muutettava vähemmän särkikalavaltaiseen suuntaan. Savijärven nuottauksia suositellaan jatkettavan vuosittain. Happitilanteen parannuttua suositellaan tehtäväksi petokalaistutuksia. Lajeina voivat olla ahven ja hauki.
Vesikasvillisuutta voidaan poistaa maltillisesti, jos se aiheuttaa haittaa virkistyskäytölle, mutta toimenpiteen vaikutuksia tulee seurata vuosittain. Linnusto on huomioitava toimenpiteen ajankohdassa.
Veden laatua pitää seurata, jotta kunnostusten vaikutukset tai järven tilan muutokset huonompaan suuntaan nähdään ajoissa. Tällöin voidaan ohjata toimenpiteitä oikeaan suuntaan, jos veden laadussa näkyy muutoksia.
Den yttre belastningen på Savijärvi bör minskas med 80-100 kg, dvs. med 50-60 %, för den överstiger såväl den tillåtna som den kritiska nivån. Sjön lider även av inre belastning. Åtgärderna bör inriktas på att minska belastningen från alla källor.
Savijärvi lider ofta av syrebrist under vintern. I rapporten föreslås att en syrsättningsplan utarbetas, eftersom rätt stora delar av sjön lider av syrebrist. Syrgashalten bör följas upp och för det ändamålet kunde en syrgasmätare införskaffas.
Fiskbeståndet bör ändras från karpdominans till större mångfald. Rekommenderas att de årliga notdragningarna i sjön fortsätter. Rovfisk, t.ex. gädda och abborre, kan med fördel planteras ut när syreförhållandena förbättrats.
Måttliga mängder vattenvegetation kan tas bort om växtligheten stör friluftslivet, men effekterna av åtgärden bör årligen följas upp. Vattenvegetationen ska avlägsnas under en sådan tid att det inte stör fågellivet.
Vattenkvaliteten bör följas upp så att iståndsättningens påverkan eller en negativ förändring i sjöns status noteras i tid. Om vattenkvaliteten förändras kan man utifrån mätresultaten styra åtgärderna i rätt riktning.
Kokoelmat
- Julkaisut 2010-2011 [225]