Mäntsälän Hunttijärven hapetussuunnitelma
Hagman, Anne-Marie (2011-10)
Hagman, Anne-Marie
Uudenmaan ELY-keskus
10 / 2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-352-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-352-0
Tiivistelmä
Mäntsälän kunnassa sijaitsevassa Hunttijärvessä esiintyy pääosin kesäaikaisia happikatoja. Joskus myös talvella on ollut hapettomuutta. Järvelle on tehty kunnostussuunnitelma ja sen kuormitusta ja kalaston rakennetta on selvitetty. Kunnostussuunnitelmassa hapetusta ei nähty vielä tarpeelliseksi, mutta havaittiin, että happipitoisuus oli ollut kesällä 2002 ja talvella 2003 hyvin alhainen jo kuuden metrin syvyydessä. Sen jälkeen Hunttijärvessä on esiintynyt happikatoja useammin. Mäntsälän kunnan, Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunnan ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteistyöprojektina Hunttijärvelle tehtiin hapetussuunnitelma vuonna 2011. Suunnitelmassa esitellään Hunttijärvelle sopivia hapetuslaitteita. Lisäksi laitteen sijoituspaikka ja hapetusaika esitetään suunnitelmassa ja annetaan ohjeita hapetuksen vaikutuksen seurantaan.
Hunttijärven kesäaikaisia happikatoja ehkäistään hapettamalla. Laskelmien perusteella voidaan todeta, että järvessä on selvää hapetustarvetta. Kesäaikaiseksi hapetustarpeeksi arvioitiin 170 - 200 kg happea päivässä. Laite ei saa rikkoa järven lämpötilakerrostuneisuutta. Talviaikaista hapetusta ei vielä nähdä tarpeelliseksi. Talvella kannattaa seurata kuitenkin veden happipitoisuutta tiiviimmin, jolloin mahdollinen tarve saadaan näkyviin.
Hunttijärven veden laatua tulee seurata, jotta hapetuksen vaikutukset alusveden happipitoisuuteen ovat havaittavissa. Hapetuslaitteen toimittajalta tulee saada vuosittain raportti hapetuksen riittävyydestä. Veden happipitoisuus kannattaa määrittää sekä vesianalyysein että happimittarilla.
Hankkeesta on erittäin tärkeää tiedottaa paikanpäällä esimerkiksi uimarannan ilmoitustaululla että yleisemmin mäntsäläläisille sekä osakaskunnille. Yleistä tiedotusta voidaan tehdä paikallislehtien avulla. Sjön Hunttijärvi i Mäntsälä kommun lider i allmänhet av syrebrist under sommarhalvåret, men sällan under vintern. En iståndsättningsplan har utarbetats för sjön, därtill har belastningen på den och fiskbeståndet i den kartlagts. Syrsättning rekommenderas inte i ståndsättningsplanen, men man noterade att syrehalten var mycket låg redan på sex m djup sommaren 2002 och vintern 2003. Under senare år har syrebrist ofta förekommit i sjön. År 2011 utarbetade Mäntsälä kommun, delägarlaget för samfällt vatten i sjön Hunttijärvi och Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland tillsammans en syrsättningsplan. I den presenteras lämpliga syrsättningsanläggningar, placeringsplats och syrsättningsperiod. I planen ingår även instruktioner om hur effekterna av syrsättningen bör följas upp.
Syrebristen i sjön Hunttijärvi under sommaren kan förhindras genom syrsättning. Beräkningarna visar att ett syrsättningsbehov föreligger. Under sommarhalvåret beräknas behovet vara 170-200 kg syrgas per dag. Syrsättningen får inte utföras så, att den bryta temperaturskiktningen i sjön. Tillsvidare anses det inte finnas behov av syrsättning vintertid. Det är dock skäl att noggrant följa upp syrgashalten i vattnet under vinterhalvåret för att klarlägga ett eventuellt syrsättningsbehov.
Vattenkvaliteten i sjön Hunttijärvi bör följas upp så, att syrsättningens inverkan på syrgashalten i vattnet klargörs. Den som levererar syrsättningsanläggningen bör årligen rapportera om mängden syrgas varit tillräcklig. Det är skäl att mäta syrgashalten i vattnet både i laboratorium och med syrgasmätare.
Det är ytterst viktigt att tydligt informera om syrsättningen på anslagstavlan vid badstranden och dessutom sprida information till alla kommuninvånare och delägarlag, t ex via lokaltidningar.
Hunttijärven kesäaikaisia happikatoja ehkäistään hapettamalla. Laskelmien perusteella voidaan todeta, että järvessä on selvää hapetustarvetta. Kesäaikaiseksi hapetustarpeeksi arvioitiin 170 - 200 kg happea päivässä. Laite ei saa rikkoa järven lämpötilakerrostuneisuutta. Talviaikaista hapetusta ei vielä nähdä tarpeelliseksi. Talvella kannattaa seurata kuitenkin veden happipitoisuutta tiiviimmin, jolloin mahdollinen tarve saadaan näkyviin.
Hunttijärven veden laatua tulee seurata, jotta hapetuksen vaikutukset alusveden happipitoisuuteen ovat havaittavissa. Hapetuslaitteen toimittajalta tulee saada vuosittain raportti hapetuksen riittävyydestä. Veden happipitoisuus kannattaa määrittää sekä vesianalyysein että happimittarilla.
Hankkeesta on erittäin tärkeää tiedottaa paikanpäällä esimerkiksi uimarannan ilmoitustaululla että yleisemmin mäntsäläläisille sekä osakaskunnille. Yleistä tiedotusta voidaan tehdä paikallislehtien avulla.
Syrebristen i sjön Hunttijärvi under sommaren kan förhindras genom syrsättning. Beräkningarna visar att ett syrsättningsbehov föreligger. Under sommarhalvåret beräknas behovet vara 170-200 kg syrgas per dag. Syrsättningen får inte utföras så, att den bryta temperaturskiktningen i sjön. Tillsvidare anses det inte finnas behov av syrsättning vintertid. Det är dock skäl att noggrant följa upp syrgashalten i vattnet under vinterhalvåret för att klarlägga ett eventuellt syrsättningsbehov.
Vattenkvaliteten i sjön Hunttijärvi bör följas upp så, att syrsättningens inverkan på syrgashalten i vattnet klargörs. Den som levererar syrsättningsanläggningen bör årligen rapportera om mängden syrgas varit tillräcklig. Det är skäl att mäta syrgashalten i vattnet både i laboratorium och med syrgasmätare.
Det är ytterst viktigt att tydligt informera om syrsättningen på anslagstavlan vid badstranden och dessutom sprida information till alla kommuninvånare och delägarlag, t ex via lokaltidningar.
Kokoelmat
- Julkaisut 2010-2011 [225]