Sotilasjohtaja ja valta : analyysi vallan kolmessa ulottuvuudessa
Viitasalo, Janne (2011-04)
Viitasalo, Janne
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 63
04 / 2011
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202101336
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202101336
Tiivistelmä
Sanaan valta liittyy usein kielteisiä mielleyhtymiä. Vallan sanotaan esimerkiksi turmelevan,
alistavan ja pakottavan. Voidaan kuitenkin todeta, että valtaa tarvitaan, jotta ihmiset saadaan
toimimaan yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Valta liittyy keskeisesti
organisaatioiden toimintaan. Organisaatioita ei voi ymmärtää ymmärtämättä niiden valtarakenteita. Valta on käsitteenä hankala ja sille on tutkimuskirjallisuudessa satoja toisensa kumoavia tai
toisiaan täydentäviä määritelmiä. Vallan syvimmästä olemuksesta ei vallitse yksimielisyyttä,
ja näkökulmia vallan tarkasteluun on lukemattomia. Tässä tutkimuksessa valtaa käytetään
analyysin työkaluna. Sotilasjohtajan toimintaa kuvataan vallan näkökulmasta. Tutkimuksessa
vastataan kysymykseen: mihin sotilasjohtajan valta perustuu Suomen puolustusvoimissa
rauhan aikana? Kysymykseen vastaamiseksi tutkielmassa muodostetaan vallan
teoreettinen viitekehys, jota hyödyntäen vallankäyttöä tarkastellaan paitsi vallankäyttäjän
myös vallanalaisen näkökulmasta. Tutkielma on laadullisen tutkimuksen piiriin lukeutuva perustutkimus, jonka tavoitteena on
tuottaa uutta tietoa tutkittavasta kohteesta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teorialähtöistä
sisällönanalyysia. Teorialähtöisyydellä tarkoitetaan sitä, että tutkimusaineisto analysoidaan
käyttäen vallasta muodostettua teoreettista viitekehystä. Teoria ohjaa analyysin kulkua
ja jäsentää kohteesta tehtäviä havaintoja. Teorian tarkoituksena on tarjota tutkimuskohteen
tarkasteluun riittävän laaja käsitteistö, joka on liitettävissä aikaisempaan tieteelliseen
tutkimukseen. Tutkimuksen aineiston hankintamenetelmänä on käytetty kirjalliseen materiaaliin perehtymistä.
Aineisto koostuu puolustusvoimien johtajuutta, johtamista, organisaatiokulttuuria ja
-rakennetta käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta ja puolustusvoimien toimintaa säätelevästä
lainsäädännöstä. Tässä tutkimuksessa valta ymmärretään Max Weberin määrittelemällä tavalla. Hänen mukaansa:
”Valta tarkoittaa kaikkia mahdollisuuksia saada oma tahto läpi sosiaalisen suhteen
sisällä myös vastarinnankin edessä, samantekevää mihin tämä mahdollisuus perustuu.” Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen mukaan valta ilmenee kolmessa ulottuvuudessa.
Yksiulotteinen valta on pääasiassa näkyvää päätöksentekoa, jossa on olemassa näkyvä konflikti
kilpailevien vaihtoehtojen välillä. Yksiulotteisen vallan näkökulmasta sotilasjohtajan
valta perustuu vallitsevaan lainsäädäntöön ja puolustusvoimien sääntöihin. Kaksiulotteisen
vallan näkökulmasta valtaa käyttämällä valikoidaan kysymykset, jotka ylipäätään nousevat
päätöksenteon kohteiksi. Vallankäyttö luo ja vahvistaa sellaisia arvoja ja institutionaalisia
käytäntöjä, jotka rajoittavat päätettävät kysymykset vallankäyttäjän kannalta edullisiksi.
Kolmiulotteinen valta kattaa sisäänsä kaksi edellistä vallan ulottuvuutta. Kolmiulotteisen
vallan näkökulmasta valtaan ei välttämättä liity näkyvää konfliktia, mutta siitä huolimatta
valta vaikuttaa yksilöiden preferensseihin. Tämä organisaation jäsenten tahtoa muokkaava
kolmiulotteinen valta vaikuttaa puolustusvoimissa kulttuurin, kurin ja ideologioiden kautta. Sotilasjohtajan vallan perusta Suomen puolustusvoimissa on vahva. Valta perustuu lain ja
organisaation sisäisten sääntöjen lisäksi kulttuuriin ja johtajuuteen sekä kuriin ja ideologioihin.
Puolustusvoimien totaalinen luonne ja sotilashenkilöstön yhteinen koulutustausta
helpottavat kurin ja ideologioiden istuttamista organisaatioon. Tässä kokonaisuudessa johtajuuden
merkitys on suuri. Vallan näkökulmasta johtajuus voidaan ymmärtää sotilasjohtajan
keinona käyttää ja hankkia valtaa. Lisäksi johtajuuden keinoin suostutellaan alaisia
omaksumaan puolustusvoimien ideologioita. Tutkimuksessa sotilasjohtajan valtaa tarkastellaan kolmessa ulottuvuudessa. Todellisuudessa
nämä ulottuvuudet eivät kuitenkaan ole selvärajaisia eivätkä usein edes toisistaan erotettavissa.
Vallan ulottuvuudet ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään ja vaikuttavat
toistensa taustalla.
alistavan ja pakottavan. Voidaan kuitenkin todeta, että valtaa tarvitaan, jotta ihmiset saadaan
toimimaan yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Valta liittyy keskeisesti
organisaatioiden toimintaan. Organisaatioita ei voi ymmärtää ymmärtämättä niiden valtarakenteita.
toisiaan täydentäviä määritelmiä. Vallan syvimmästä olemuksesta ei vallitse yksimielisyyttä,
ja näkökulmia vallan tarkasteluun on lukemattomia. Tässä tutkimuksessa valtaa käytetään
analyysin työkaluna. Sotilasjohtajan toimintaa kuvataan vallan näkökulmasta. Tutkimuksessa
vastataan kysymykseen: mihin sotilasjohtajan valta perustuu Suomen puolustusvoimissa
rauhan aikana? Kysymykseen vastaamiseksi tutkielmassa muodostetaan vallan
teoreettinen viitekehys, jota hyödyntäen vallankäyttöä tarkastellaan paitsi vallankäyttäjän
myös vallanalaisen näkökulmasta.
tuottaa uutta tietoa tutkittavasta kohteesta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teorialähtöistä
sisällönanalyysia. Teorialähtöisyydellä tarkoitetaan sitä, että tutkimusaineisto analysoidaan
käyttäen vallasta muodostettua teoreettista viitekehystä. Teoria ohjaa analyysin kulkua
ja jäsentää kohteesta tehtäviä havaintoja. Teorian tarkoituksena on tarjota tutkimuskohteen
tarkasteluun riittävän laaja käsitteistö, joka on liitettävissä aikaisempaan tieteelliseen
tutkimukseen.
Aineisto koostuu puolustusvoimien johtajuutta, johtamista, organisaatiokulttuuria ja
-rakennetta käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta ja puolustusvoimien toimintaa säätelevästä
lainsäädännöstä.
”Valta tarkoittaa kaikkia mahdollisuuksia saada oma tahto läpi sosiaalisen suhteen
sisällä myös vastarinnankin edessä, samantekevää mihin tämä mahdollisuus perustuu.”
Yksiulotteinen valta on pääasiassa näkyvää päätöksentekoa, jossa on olemassa näkyvä konflikti
kilpailevien vaihtoehtojen välillä. Yksiulotteisen vallan näkökulmasta sotilasjohtajan
valta perustuu vallitsevaan lainsäädäntöön ja puolustusvoimien sääntöihin. Kaksiulotteisen
vallan näkökulmasta valtaa käyttämällä valikoidaan kysymykset, jotka ylipäätään nousevat
päätöksenteon kohteiksi. Vallankäyttö luo ja vahvistaa sellaisia arvoja ja institutionaalisia
käytäntöjä, jotka rajoittavat päätettävät kysymykset vallankäyttäjän kannalta edullisiksi.
Kolmiulotteinen valta kattaa sisäänsä kaksi edellistä vallan ulottuvuutta. Kolmiulotteisen
vallan näkökulmasta valtaan ei välttämättä liity näkyvää konfliktia, mutta siitä huolimatta
valta vaikuttaa yksilöiden preferensseihin. Tämä organisaation jäsenten tahtoa muokkaava
kolmiulotteinen valta vaikuttaa puolustusvoimissa kulttuurin, kurin ja ideologioiden kautta.
organisaation sisäisten sääntöjen lisäksi kulttuuriin ja johtajuuteen sekä kuriin ja ideologioihin.
Puolustusvoimien totaalinen luonne ja sotilashenkilöstön yhteinen koulutustausta
helpottavat kurin ja ideologioiden istuttamista organisaatioon. Tässä kokonaisuudessa johtajuuden
merkitys on suuri. Vallan näkökulmasta johtajuus voidaan ymmärtää sotilasjohtajan
keinona käyttää ja hankkia valtaa. Lisäksi johtajuuden keinoin suostutellaan alaisia
omaksumaan puolustusvoimien ideologioita.
nämä ulottuvuudet eivät kuitenkaan ole selvärajaisia eivätkä usein edes toisistaan erotettavissa.
Vallan ulottuvuudet ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään ja vaikuttavat
toistensa taustalla.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]