Perusyksikkö oppivana organisaationa : kokemukseen perustuvan tiedon hyödyntämismahdollisuudet varusmieskoulutuksessa
Viinamäki, Jussi (2009-05)
Viinamäki, Jussi
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
sotilaspedagogiikka
esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 61
05 / 2009
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112226149
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112226149
Tiivistelmä
Perusyksiköissä käytännön työyhteisöjen sisältämän kokemukseen perustuvan tiedon hyödyntäminen
ei ole jäsentynyttä; kaikkia voimavaroja ei osata hyödyntää. Tietoa ja kokemuksia
käsitellään vapaassa ilmapiirissä, usein osana kahvipöytäkeskusteluja. Perusyksikön kouluttajahenkilökunnan
sisältä löytyy asiantuntijoita, jotka ovat muita työntekijöitä kokeneempia ja
joiden työskentely ja haasteiden ratkaiseminen näyttää sujuvan kuin itsestään. Näiden asiantuntijoiden
kokemukseen perustuvan tiedon siirtäminen muun työyhteisön käyttöön on yksi
keskeisimmistä osaamisen kehittämisen alueista. Tutkimus pyrkii paikantamaan ja havainnollistamaan
ne tilanteet, joissa hiljaisen tiedon virta on suurimmillaan.
Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla Kainuun Prikaatin päälliköitä (n=12) ja varapäälliköitä
(n=13). Tutkimuksen luvussa 3 tarkastellaan tutkimuksen keskeisimpien käsitteiden
lisäksi perusyksikköä oppimisympäristönä. Luvussa 4 esitetään varusmieskoulutuksen
järjestelyt Kainuun Prikaatissa tutkimuksen rajausten mukaisesti. Luvussa 5 arvioidaan tutkimuksen
luotettavuutta ja esitetään empiirisen aineiston analyysi. Luvussa 6 esitetään keskeiset
johtopäätökset, kehitysehdotukset ja jatkotutkimuksen tarve.
Avaintuloksena tutkimuksen ongelmanasettelun kannalta esitellään pienennettyjen itsearviointitilaisuuksien
ja kokemuspankin käyttömahdollisuudet osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Jatkotutkimuksessa tulee paneutua tutkimusproblematiikkaan joukkoyksikön näkökulmasta.
ei ole jäsentynyttä; kaikkia voimavaroja ei osata hyödyntää. Tietoa ja kokemuksia
käsitellään vapaassa ilmapiirissä, usein osana kahvipöytäkeskusteluja. Perusyksikön kouluttajahenkilökunnan
sisältä löytyy asiantuntijoita, jotka ovat muita työntekijöitä kokeneempia ja
joiden työskentely ja haasteiden ratkaiseminen näyttää sujuvan kuin itsestään. Näiden asiantuntijoiden
kokemukseen perustuvan tiedon siirtäminen muun työyhteisön käyttöön on yksi
keskeisimmistä osaamisen kehittämisen alueista. Tutkimus pyrkii paikantamaan ja havainnollistamaan
ne tilanteet, joissa hiljaisen tiedon virta on suurimmillaan.
Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla Kainuun Prikaatin päälliköitä (n=12) ja varapäälliköitä
(n=13). Tutkimuksen luvussa 3 tarkastellaan tutkimuksen keskeisimpien käsitteiden
lisäksi perusyksikköä oppimisympäristönä. Luvussa 4 esitetään varusmieskoulutuksen
järjestelyt Kainuun Prikaatissa tutkimuksen rajausten mukaisesti. Luvussa 5 arvioidaan tutkimuksen
luotettavuutta ja esitetään empiirisen aineiston analyysi. Luvussa 6 esitetään keskeiset
johtopäätökset, kehitysehdotukset ja jatkotutkimuksen tarve.
Avaintuloksena tutkimuksen ongelmanasettelun kannalta esitellään pienennettyjen itsearviointitilaisuuksien
ja kokemuspankin käyttömahdollisuudet osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Jatkotutkimuksessa tulee paneutua tutkimusproblematiikkaan joukkoyksikön näkökulmasta.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]