Naton sotilaallisen toimintakyvyn muutos viimeisen laajentumiskierroksen jälkeen
Laaksonen, Antti (2007-03)
Laaksonen, Antti
Strategian laitos
johtaminen
sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Kadettikurssi 90
03 / 2007
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112086018
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112086018
Tiivistelmä
Kylmän sodan päättyminen ja uhkakuvien muuttuminen käynnisti osaltaan Naton
laajentumisprosessin. Liitto aloitti kylmän sodan jälkeiset laajentumiset vuonna 1997 ja
jatkoi niitä vuonna 2004. Vuonna 2004 sotilasliittoon liittyivät Viro, Latvia, Liettua,
Slovakia, Slovenia, Bulgaria ja Romania. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan näiden maiden
liittymisen vaikutuksia Naton sotilaalliseen toimintakykyyn.
Tutkimus on laadittu realistisen sekä konstruktivistisen maailmankäsityksen pohjalta ja
työssä tarkastellaan uusien jäsenmaiden sotilaallisen voiman vaikutusta Natoon
kokonaisuutena. Työssä määritellään sotilaallinen toimintakyky, tarkastellaan Naton
toimintakykyä ennen vuoden 2004 laajentumista sekä tarkastellaan uusien jäsenmaiden
sotilaallisen toimintakyvyn vaikutuksia Naton sotilaalliseen toimintakykyyn.
Nato on muuttumassa kollektiivisen puolustuksen järjestöstä kohti yleisen turvallisuuden
järjestöä. Pitkään Naton kantavana teemana ollut kollektiivinen puolustus on väistymässä ja
tilalle on tullut uusia tehtäviä aina kriisinhallinasta terrorismin vastaiseen sotaan. Tässä
tutkimuksessa sotilaallisen toimintakyvyn muutosta tarkastellaankin kaksijakoisesti. Toisaalta tarkastellaan uusien jäsenmaiden alueellista puolustuskykyä ja toisaalta tarkastellaan jäsenmaiden kykyä ottaa osaa Naton määrittelemiin uusiin tehtäviin. Työssä pohditaan myös kollektiivisen puolustuksen merkitystä nykypäivänä. Tutkimuksen pääkysymyksenä on: miten Naton sotilaallinen toimintakyky on muuttunut viimeisen laajentumiskierroksen jälkeen?
laajentumisprosessin. Liitto aloitti kylmän sodan jälkeiset laajentumiset vuonna 1997 ja
jatkoi niitä vuonna 2004. Vuonna 2004 sotilasliittoon liittyivät Viro, Latvia, Liettua,
Slovakia, Slovenia, Bulgaria ja Romania. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan näiden maiden
liittymisen vaikutuksia Naton sotilaalliseen toimintakykyyn.
Tutkimus on laadittu realistisen sekä konstruktivistisen maailmankäsityksen pohjalta ja
työssä tarkastellaan uusien jäsenmaiden sotilaallisen voiman vaikutusta Natoon
kokonaisuutena. Työssä määritellään sotilaallinen toimintakyky, tarkastellaan Naton
toimintakykyä ennen vuoden 2004 laajentumista sekä tarkastellaan uusien jäsenmaiden
sotilaallisen toimintakyvyn vaikutuksia Naton sotilaalliseen toimintakykyyn.
Nato on muuttumassa kollektiivisen puolustuksen järjestöstä kohti yleisen turvallisuuden
järjestöä. Pitkään Naton kantavana teemana ollut kollektiivinen puolustus on väistymässä ja
tilalle on tullut uusia tehtäviä aina kriisinhallinasta terrorismin vastaiseen sotaan. Tässä
tutkimuksessa sotilaallisen toimintakyvyn muutosta tarkastellaankin kaksijakoisesti. Toisaalta tarkastellaan uusien jäsenmaiden alueellista puolustuskykyä ja toisaalta tarkastellaan jäsenmaiden kykyä ottaa osaa Naton määrittelemiin uusiin tehtäviin. Työssä pohditaan myös kollektiivisen puolustuksen merkitystä nykypäivänä. Tutkimuksen pääkysymyksenä on: miten Naton sotilaallinen toimintakyky on muuttunut viimeisen laajentumiskierroksen jälkeen?
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]