Tapaustutkimus Hamina-luokan ohjusveneen taistelunjohtokeskushenkilöstön asiantuntijuudesta
Vesanen, Arto (2011-04)
Vesanen, Arto
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 1
04 / 2011
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201261219
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201261219
Tiivistelmä
Asiantuntijuus ja henkilöstön osaaminen nähdään nykypäivänä organisaation tärkeimpinä
voimavaroina, joita pitää tukea ja kehittää aktiivisesti. Puolustusvoimien osaamisen kehittämisen
kokonaisjärjestelmä antaa perusteet osaamisen kehittämiselle tässä organisaatiossa.
Tässä tapaustutkimuksessa osaamisen kehittämistä ja asiantuntijuutta tarkastellaan kahdesta
näkökulmasta käsin. Yksilönäkökulmassa korostuvat asiantuntijoiden teoreettisen osaamisen
lisäksi toimintamalleihin, kokemukseen ja työskentelytapoihin liittävät kyvyt. Yhteisöllinen
näkökulma korostaa tiedonrakentumista ja jakamista aktiivisen vuorovaikutuksen kautta
ryhmässä. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kuva Hamina-luokan ohjusveneen taistelunjohtokeskushenkilöstön
asiantuntijuudesta ja osaamisen kehittymisestä. Tämän lisäksi tarkastellaan
millaisia vaikutuksia organisaation toimenpiteillä on ollut. Valitun menetelmän mukaisesti
tutkimus rajattiin koskemaan yksittäistä tapausta, eli taistelunjohtokeskusta.
Tässä laadullisessa tapaustutkimuksessa käytettiin tiedonkeruumenetelmänä teemahaastattelua.
Aineistoa varten haastateltiin 7. ohjuslaivueen henkilöstöä tammikuussa 2011. Aineisto
analysoitiin käyttämällä menetelmänä sisällönanalyysiä. Menetelmässä etsittiin laajempia
teemoja ryhmittelemällä aineisto pelkistysten perusteella osaamisaluekohtaisesti omiksi kokonaisuuksikseen. Tutkimuksen tulokset on eritelty kolmen tutkimuskysymyksen mukaan omiksi alaluvuikseen.
Tutkimuksessa selvisi, että yksilönäkökulmasta tarkasteltuna osaamisessa korostuvat jatkuva
oppiminen kokemuksen kautta käyttäen vaihtelevia menetelmiä. Yhteisönäkökulmassa painottuivat
kyky rakentaa ja jakaa tietoa yhdessä, sekä ihmistuntemuksen merkitys kaikessa
johtamisessa. Tutkimus osoitti, että nämä kaksi näkökulmaa ovat kiinteästi sidoksissa keskenään,
joten tämän kaltainen kahtia jako vaikuttaa teennäiseltä.
voimavaroina, joita pitää tukea ja kehittää aktiivisesti. Puolustusvoimien osaamisen kehittämisen
kokonaisjärjestelmä antaa perusteet osaamisen kehittämiselle tässä organisaatiossa.
Tässä tapaustutkimuksessa osaamisen kehittämistä ja asiantuntijuutta tarkastellaan kahdesta
näkökulmasta käsin. Yksilönäkökulmassa korostuvat asiantuntijoiden teoreettisen osaamisen
lisäksi toimintamalleihin, kokemukseen ja työskentelytapoihin liittävät kyvyt. Yhteisöllinen
näkökulma korostaa tiedonrakentumista ja jakamista aktiivisen vuorovaikutuksen kautta
ryhmässä.
asiantuntijuudesta ja osaamisen kehittymisestä. Tämän lisäksi tarkastellaan
millaisia vaikutuksia organisaation toimenpiteillä on ollut. Valitun menetelmän mukaisesti
tutkimus rajattiin koskemaan yksittäistä tapausta, eli taistelunjohtokeskusta.
Tässä laadullisessa tapaustutkimuksessa käytettiin tiedonkeruumenetelmänä teemahaastattelua.
Aineistoa varten haastateltiin 7. ohjuslaivueen henkilöstöä tammikuussa 2011. Aineisto
analysoitiin käyttämällä menetelmänä sisällönanalyysiä. Menetelmässä etsittiin laajempia
teemoja ryhmittelemällä aineisto pelkistysten perusteella osaamisaluekohtaisesti omiksi kokonaisuuksikseen.
Tutkimuksessa selvisi, että yksilönäkökulmasta tarkasteltuna osaamisessa korostuvat jatkuva
oppiminen kokemuksen kautta käyttäen vaihtelevia menetelmiä. Yhteisönäkökulmassa painottuivat
kyky rakentaa ja jakaa tietoa yhdessä, sekä ihmistuntemuksen merkitys kaikessa
johtamisessa. Tutkimus osoitti, että nämä kaksi näkökulmaa ovat kiinteästi sidoksissa keskenään,
joten tämän kaltainen kahtia jako vaikuttaa teennäiseltä.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]