Varusmiespalveluksen keskeytyminen ensimmäisen palvelusviikon aikana
Salminen, Tamio (2010-04)
Salminen, Tamio
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 62
04 / 2010
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201251202
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201251202
Tiivistelmä
Suomen puolustusratkaisun, alueellisen puolustuksen, mahdollistaa yleinen asevelvollisuus.
Asevelvollisten ikäluokasta 80 prosenttia suorittaa asevelvollisuutensa varusmiespalveluksessa.
Palveluksen aloittamisen järjestelyitä on kehitetty aktiivisesti, mutta palveluksenkeskeyttämisten
määriin ei ole onnistuttu vaikuttamaan. Palveluksen ensimmäisen viikon sisällöllä
tai koulutusmetodeilla ei ole keskeistä asemaa keskeytymisen syitä arvioitaessa. Tässä
tutkimuksessa palveluksen keskeyttämisen syitä etsitään asevelvollisen motivaation, arvojen
ja odotusten kautta, sekä perusyksikön koulutuskulttuurin uskottavuudesta. Alkaneen
palveluksen keskeytymisen syiden uskotaan olevan yksilön tahtotekijöissä sekä perusyksikön
koulutusilmapiirin yleisvaikutelmassa ja asevelvollisen psykofyysisissä tekijöissä.
Tutkimusmetodina käytetään puolistrukturoituja haastatteluja, jotka suoritettiin palveluksen
keskeyttäville, sekä palvelusta jatkaville alokkaille, ensimmäisen palvelusviikon lopulla.
Kohdejoukko edusti 10 -15 prosenttia perusyksikön saapumiserästä. Tutkimuksen haastattelut
analysoitiin ja tulokset muodostettiin deduktiivisen sisällönanalyysin kautta. Keskeinen
merkitys on alokkaan äänellä, joka kuuluu tutkimusraportista suorina lainauksina.
Tutkimuksessa löydettiin keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat palveluksen aloittamiseen:
varusmiespalveluksen merkitys, kaveripiirin mielipide, ennakko-odotusten täyttyminen,
ryhmähenki, kannustava oppiminen. Tutkimuksen perusteella alokastuvan varusmiesesimies
on merkityksellisin kouluttaja ensimmäisellä palvelusviikolla. Tästä syystä
heidän onnistumisensa alokkaiden kouluttajana on varmistettava. Huonoimmillaan tuvan
esimiehen onnistumisen varmentamiseen ei juurikaan panosteta, jolloin alokkaat ovat ensimmäisten
päivien aikana sattuman varassa. Merkittävin tekijä motivoitumattomuuteen ja
palveluksen keskeytymiseen on varusmiespalveluksen irrationaalisuus nyky-yhteiskunnasta.
Varusmiespalveluksella ei koeta olevan mitään arvoa tai tarvetta globaalissa Euroopassa.
Varusmiespalveluksen kehittämisessä tulee keskittyä kahteen päälinjaan: varusmiespalveluksen
saattaminen 2020 – luvulle, jolloin tarkastellaan toimenpiteitä, joilla varusmiespalveluksesta
saadaan nuoria kiinnostava ja palkitseva sekä perusyksiköiden koulutuskulttuurin
kehittämistä kohti oppivaa organisaatiota nykyisiä vahvuuksia unohtamatta.
Perusyksikön keinot vaikuttaa palveluksen keskeytymiseen, ovat perusyksikön päällikön
hallussa: uskottava ja kannustava koulutusilmapiiri, tuvan esimiehen onnistumisen varmistaminen,
pienet murheet (ruokailuun käytettävä aika, tupakointi, vapaa-ajan kontrollointi).
Tutkimukseen osallistuneet alokkaat yllättyivät puolustusvoimien koulutuksen tarkoituksen
mukaisuudesta ja olivat valmiita muuttamaan käsityksiään asevelvollisuudesta nopeasti.
Palvelukseen astuessaan alokkaat eivät odota palvelukselta paljoakaan positiivista omalle
elämälleen, mutta noudattavat lakivelvoitettaan.
Asevelvollisten ikäluokasta 80 prosenttia suorittaa asevelvollisuutensa varusmiespalveluksessa.
Palveluksen aloittamisen järjestelyitä on kehitetty aktiivisesti, mutta palveluksenkeskeyttämisten
määriin ei ole onnistuttu vaikuttamaan. Palveluksen ensimmäisen viikon sisällöllä
tai koulutusmetodeilla ei ole keskeistä asemaa keskeytymisen syitä arvioitaessa. Tässä
tutkimuksessa palveluksen keskeyttämisen syitä etsitään asevelvollisen motivaation, arvojen
ja odotusten kautta, sekä perusyksikön koulutuskulttuurin uskottavuudesta. Alkaneen
palveluksen keskeytymisen syiden uskotaan olevan yksilön tahtotekijöissä sekä perusyksikön
koulutusilmapiirin yleisvaikutelmassa ja asevelvollisen psykofyysisissä tekijöissä.
Tutkimusmetodina käytetään puolistrukturoituja haastatteluja, jotka suoritettiin palveluksen
keskeyttäville, sekä palvelusta jatkaville alokkaille, ensimmäisen palvelusviikon lopulla.
Kohdejoukko edusti 10 -15 prosenttia perusyksikön saapumiserästä. Tutkimuksen haastattelut
analysoitiin ja tulokset muodostettiin deduktiivisen sisällönanalyysin kautta. Keskeinen
merkitys on alokkaan äänellä, joka kuuluu tutkimusraportista suorina lainauksina.
Tutkimuksessa löydettiin keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat palveluksen aloittamiseen:
varusmiespalveluksen merkitys, kaveripiirin mielipide, ennakko-odotusten täyttyminen,
ryhmähenki, kannustava oppiminen. Tutkimuksen perusteella alokastuvan varusmiesesimies
on merkityksellisin kouluttaja ensimmäisellä palvelusviikolla. Tästä syystä
heidän onnistumisensa alokkaiden kouluttajana on varmistettava. Huonoimmillaan tuvan
esimiehen onnistumisen varmentamiseen ei juurikaan panosteta, jolloin alokkaat ovat ensimmäisten
päivien aikana sattuman varassa. Merkittävin tekijä motivoitumattomuuteen ja
palveluksen keskeytymiseen on varusmiespalveluksen irrationaalisuus nyky-yhteiskunnasta.
Varusmiespalveluksella ei koeta olevan mitään arvoa tai tarvetta globaalissa Euroopassa.
Varusmiespalveluksen kehittämisessä tulee keskittyä kahteen päälinjaan: varusmiespalveluksen
saattaminen 2020 – luvulle, jolloin tarkastellaan toimenpiteitä, joilla varusmiespalveluksesta
saadaan nuoria kiinnostava ja palkitseva sekä perusyksiköiden koulutuskulttuurin
kehittämistä kohti oppivaa organisaatiota nykyisiä vahvuuksia unohtamatta.
Perusyksikön keinot vaikuttaa palveluksen keskeytymiseen, ovat perusyksikön päällikön
hallussa: uskottava ja kannustava koulutusilmapiiri, tuvan esimiehen onnistumisen varmistaminen,
pienet murheet (ruokailuun käytettävä aika, tupakointi, vapaa-ajan kontrollointi).
Tutkimukseen osallistuneet alokkaat yllättyivät puolustusvoimien koulutuksen tarkoituksen
mukaisuudesta ja olivat valmiita muuttamaan käsityksiään asevelvollisuudesta nopeasti.
Palvelukseen astuessaan alokkaat eivät odota palvelukselta paljoakaan positiivista omalle
elämälleen, mutta noudattavat lakivelvoitettaan.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]