Rajavartiolaitoksen aluskaluston optronisten järjestelmien vaatimusluokittelu
Saarilehto, Tuomas (2010-04)
Saarilehto, Tuomas
Sotatekniikan laitos
Sotatekniikka
Esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 62
04 / 2010
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201251201
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201251201
Tiivistelmä
Rajavartiolaitoksen aluskaluston optronisia järjestelmiä ollaan uusimassa lähitulevaisuudessa.
Samalla valmistaudutaan uuden monitoimivartiolaivaluokan hankintaan. Hankintoja valmistelee
Rajavartiolaitoksen esikunta.
Puolustusvoimissa on käytössä liiketaloudellisesti kehittynyt hankeohjausprosessi, joka mahdollistaan
laajojenkin hankkeiden koordinoidun ja systemaattisen läpiviennin. Hankeohjausprosessia
tukee vaatimustenhallinta, joka on ohjeistettu puolustusvoimissa pysyväisasiakirjoin
sekä käsikirjatyyppisellä soveltamisohjeella ”Vaatimustenhallinnan soveltaminen puolustusvoimissa”.
Vaatimustenhallinta kuvaa miten päätöksenteon edellytykset ja hankkeen
systemaattisen etenemisen takaavat seikat tulee määritellä. Rajavartiolaitoksessa ei toistaiseksi
ole käytössä määriteltyä vaatimustenhallintaa.
Tässä opinnäytetyössä luokitellaan optroniikkajärjestelmähankintaa varten kerätyt vaatimukset
puolustusvoimien vaatimuksenhallintaohjeistuksen mukaisesti suorituskyky- ja järjestelmävaatimuksiin
sekä niiden alaluokkiin. Toisena päätutkimuskysymyksenä on, kuinka kattavasti
ja laadukkaasti vaatimukset on määritetty? Päätutkimuskysymyksiin liittyvinä ja sitä tukevina
alatutkimuskysymyksinä olivat: Mitä suorituskyky- ja järjestelmävaatimuksia alusten
optronisille järjestelmille on asetettu? Tarvitseeko niitä tarkentaa? Entä soveltuuko puolustusvoimien
vaatimustenhallintaprosessin mukainen määrittely Rajavartiolaitoksen aluskaluston
optroniikkahankinnan kaltaisiin tarpeisiin?
Luokittelu tehtiin puolustusvoimien vaatimustenhallintaohjeistuksen viitekehyksessä vaatimusmäärittelyn
menetelmiä soveltaen. Vaatimusten laatua ja kattavuutta arvioitiin vertaamalla
jokaista vaatimusta laadukkaan vaatimuksen kriteereihin sekä tilastollisen analyysin keinoin.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että noudattamalla määriteltyä vaatimustenhallintaprosessia
hankkeen alusta lähtien saadaan aikaiseksi systemaattinen ja looginen vaatimuskokonaisuus,
joka helpottaa hankkeen onnistunutta läpivientiä monella tavalla. Tavoitetta
sekä toisiaan tukevat tarkasti määritetyt vaatimukset nopeuttavat hankintaprosessia vähentämällä
määrittelykierroksia ja varmistavat halutun lopputuloksen saavuttamisen. Ohjeistettu
prosessi auttaa keskittämään vähäisetkin resurssit olennaiseen sekä vähentää mahdollisuutta,
että jokin kriittinen tekijä jäisi kokonaan huomioimatta. Lisäksi prosessiin sisältyvät dokumentointikäytänteet
mahdollistavat hankkeen helpomman siirtämisen henkilöltä toiselle sekä
prosessin tarkastelemisen jälkeenpäin.
Vaikka tutkimustyössä tarkasteltu puolustusvoimien vaatimustenhallintaprosessi ei täydessä
laajuudessaan sellaisenaan sovellu hyvin Rajavartiolaitoksen ohuemman hankintaorganisaation
eikä tutkielmassa esimerkkinä käytetyn optroniikkajärjestelmähankinnan kaltaisiin suppeisiin
hankintoihin, voisi sen osittainen käyttöönotto ja soveltaminen olla hyödyllistä edellä
mainituista syistä. Vaatimustenhallintaa kannattaisikin koekäyttää jonkin yksittäisen hankintaprosessin
yhteydessä. Tällaisen kokeilun tuloksena olisi mahdollista arvioida kattavasti, miten
vaatimustenhallinnan käytänteet voitaisiin parhaalla tavalla ottaa käyttöön myös Rajavartiolaitoksessa.
Samalla valmistaudutaan uuden monitoimivartiolaivaluokan hankintaan. Hankintoja valmistelee
Rajavartiolaitoksen esikunta.
Puolustusvoimissa on käytössä liiketaloudellisesti kehittynyt hankeohjausprosessi, joka mahdollistaan
laajojenkin hankkeiden koordinoidun ja systemaattisen läpiviennin. Hankeohjausprosessia
tukee vaatimustenhallinta, joka on ohjeistettu puolustusvoimissa pysyväisasiakirjoin
sekä käsikirjatyyppisellä soveltamisohjeella ”Vaatimustenhallinnan soveltaminen puolustusvoimissa”.
Vaatimustenhallinta kuvaa miten päätöksenteon edellytykset ja hankkeen
systemaattisen etenemisen takaavat seikat tulee määritellä. Rajavartiolaitoksessa ei toistaiseksi
ole käytössä määriteltyä vaatimustenhallintaa.
Tässä opinnäytetyössä luokitellaan optroniikkajärjestelmähankintaa varten kerätyt vaatimukset
puolustusvoimien vaatimuksenhallintaohjeistuksen mukaisesti suorituskyky- ja järjestelmävaatimuksiin
sekä niiden alaluokkiin. Toisena päätutkimuskysymyksenä on, kuinka kattavasti
ja laadukkaasti vaatimukset on määritetty? Päätutkimuskysymyksiin liittyvinä ja sitä tukevina
alatutkimuskysymyksinä olivat: Mitä suorituskyky- ja järjestelmävaatimuksia alusten
optronisille järjestelmille on asetettu? Tarvitseeko niitä tarkentaa? Entä soveltuuko puolustusvoimien
vaatimustenhallintaprosessin mukainen määrittely Rajavartiolaitoksen aluskaluston
optroniikkahankinnan kaltaisiin tarpeisiin?
Luokittelu tehtiin puolustusvoimien vaatimustenhallintaohjeistuksen viitekehyksessä vaatimusmäärittelyn
menetelmiä soveltaen. Vaatimusten laatua ja kattavuutta arvioitiin vertaamalla
jokaista vaatimusta laadukkaan vaatimuksen kriteereihin sekä tilastollisen analyysin keinoin.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että noudattamalla määriteltyä vaatimustenhallintaprosessia
hankkeen alusta lähtien saadaan aikaiseksi systemaattinen ja looginen vaatimuskokonaisuus,
joka helpottaa hankkeen onnistunutta läpivientiä monella tavalla. Tavoitetta
sekä toisiaan tukevat tarkasti määritetyt vaatimukset nopeuttavat hankintaprosessia vähentämällä
määrittelykierroksia ja varmistavat halutun lopputuloksen saavuttamisen. Ohjeistettu
prosessi auttaa keskittämään vähäisetkin resurssit olennaiseen sekä vähentää mahdollisuutta,
että jokin kriittinen tekijä jäisi kokonaan huomioimatta. Lisäksi prosessiin sisältyvät dokumentointikäytänteet
mahdollistavat hankkeen helpomman siirtämisen henkilöltä toiselle sekä
prosessin tarkastelemisen jälkeenpäin.
Vaikka tutkimustyössä tarkasteltu puolustusvoimien vaatimustenhallintaprosessi ei täydessä
laajuudessaan sellaisenaan sovellu hyvin Rajavartiolaitoksen ohuemman hankintaorganisaation
eikä tutkielmassa esimerkkinä käytetyn optroniikkajärjestelmähankinnan kaltaisiin suppeisiin
hankintoihin, voisi sen osittainen käyttöönotto ja soveltaminen olla hyödyllistä edellä
mainituista syistä. Vaatimustenhallintaa kannattaisikin koekäyttää jonkin yksittäisen hankintaprosessin
yhteydessä. Tällaisen kokeilun tuloksena olisi mahdollista arvioida kattavasti, miten
vaatimustenhallinnan käytänteet voitaisiin parhaalla tavalla ottaa käyttöön myös Rajavartiolaitoksessa.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]