Puolustusteollinen yhteistyö Euroopan unionin alueella
Komulainen, Timo (2007-02)
Komulainen, Timo
Strategian laitos
strategia
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Kadettikurssi 90
02 / 2007
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112056007
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112056007
Tiivistelmä
Eurooppalainen puolustusmateriaaliteollisuus on käynyt läpi perusteellisen
muutoksen Kylmän sodan päättymisen jälkeen. Muutoksesta on seurannut
huomattavia leikkauksia tuotantoon ja tuotantokapasiteetteihin sekä teollisuudenalan
rakenteisiin ja omistusjärjestelyihin. Suurin syy tähän on teknologisen kehityksen
aiheuttama aseiden ja asejärjestelmien hintojen nousu ja puolustukseen käytettävien
määrärahojen pieneneminen. Samalla yhä suurempi osa puolustusbudjeteista
menee kasvavien henkilöstökulujen kattamiseen, jolloin puolustusmateriaalihankinnat
vähenevät ja yritysten toiminta vaikeutuu.
Puolustusmateriaaliyhteistyöllä on Euroopassa pitkät perinteet. 2000- luvulla
tapahtuneet muutokset turvallisuusympäristössä ja uhkakuvissa lisäävät yhteistyön
merkitystä entisestään ja sitä pyritään kehittämään yhä yhdenmukaisempaan
suuntaan. Toimivan yhteistyön aikaansaaminen on kuitenkin usein epäonnistunut
kun yksittäisten valtioiden turvallisuuspoliittiset intressit eivät ole kohdanneet.
Tässä tutkimuksessa selvitetään yksityiskohtaisesti eurooppalaisen
puolustusteollisuuden ja siihen liittyvien monimutkaisten yhteistyöjärjestelyjen
erilaisia toimintoja. Vaikka kartoitus on laaja, siinä ei keskitytä yksittäisten
eurooppalaisten valtioiden puolustusteollisuuteen tai puolustuspoliittisiin ratkaisuihin.
Lähtökohtaisesti asioita ja ilmiöitä tarkastellaan yleiseurooppalaisesta näkökulmasta.
Asioita käsitellään pluralistis-liberalistisesta näkökulmasta, jossa erilaisten järjestöjen,
yritysten ja muiden, ei valtiollisten toimijoiden rooli korostuu. Euroopan taloudellista ja
poliittista integraatiota eli yhdentymistä tulkitsevia teorioita on käytetty
tutkimuskohteen toiminnan selittämiseen. Tästä johtuen tutkimuksessa sivutaan
myös paljon yleistä eurooppalaista kehitystä.
Tutkimuskysymyksiä ovat: toimivatko puolustusteollisuusyritykset samalla tavalla kuin
muilla aloilla toimivat eurooppalaiset yritykset, joko fuusioitumalla tai yritysostoihin
ryhtymällä? Minkälainen rooli puolustusteollisuudella on verrattuna muuhun
kaupalliseen yritystoimintaan ja millaisilla sopimuksilla sen toimintaa säädellään?
Miksi Euroopan unionin puitteissa tapahtuva puolustusmateriaaliyhteistyö ei
pyrkimyksistä huolimatta näytä tuottavan toivottuja tuloksia? Miksi materiaalin hinta
nousee? Pystyykö EU tulevaisuudessa kilpailemaan puolustusmateriaalimarkkinoilla
Yhdysvaltojen kanssa ja mihin USA:n ylivoimainen asema puolustusmarkkinoilla
perustuu?
Tutkimusaineistona ovat olleet asiakirjat sekä aiheesta tehdyt aiemmat tutkimukset.
Tutkimusmenetelmä perustuu näiden tutkimiseen ja analysointiin.
Tutkimuksessa ilmeni, että eurooppalaisen puolustusteollisuuden rakennemuutos
jatkuu edelleen ja yritykset joutuvat sopeutumaan uudenlaiseen toimintaympäristöön,
missä pelkän puolustusmateriaalin tuottaminen ei ole enää kannattavaa. Euroopan
unionin sisällä kehittyvän jäsenmaiden puolustusmateriaaliyhteistyön tulevaisuudesta
ja toimivuudesta ei voida vielä tässä vaiheessa sanoa mitään varmaa koska
yhteistyörakenteet ovat vasta muotoutumassa. Potentiaalia toimivan yhteistyön
aikaansaamiseksi on mutta poliittiseen konsensukseen pääsy voi osoittautua
haasteeksi. Eurooppassa ei kyetä nykyisessä tilanteessa muodostamaan
varteenotettavaa kilpailijaa Yhdysvaltain aseteollisuudelle, joka menestyy liittovaltion
kasvavien puolustusbudjettien tuoman edun turvin. Materiaalin hinta nousee
teknologisen kehityksen mukana. Hinnannousun ainoa syy ei kuitenkaan ole
tekniikan kehittyminen ja sen tuottamisen kalleus, vaan usein huonosti johdettu
hankintapolitiikka ja heikko asiantuntemus sekä yritysten ja hankintoja tekevien
valtioiden puutteellinen yhteistyö.
muutoksen Kylmän sodan päättymisen jälkeen. Muutoksesta on seurannut
huomattavia leikkauksia tuotantoon ja tuotantokapasiteetteihin sekä teollisuudenalan
rakenteisiin ja omistusjärjestelyihin. Suurin syy tähän on teknologisen kehityksen
aiheuttama aseiden ja asejärjestelmien hintojen nousu ja puolustukseen käytettävien
määrärahojen pieneneminen. Samalla yhä suurempi osa puolustusbudjeteista
menee kasvavien henkilöstökulujen kattamiseen, jolloin puolustusmateriaalihankinnat
vähenevät ja yritysten toiminta vaikeutuu.
Puolustusmateriaaliyhteistyöllä on Euroopassa pitkät perinteet. 2000- luvulla
tapahtuneet muutokset turvallisuusympäristössä ja uhkakuvissa lisäävät yhteistyön
merkitystä entisestään ja sitä pyritään kehittämään yhä yhdenmukaisempaan
suuntaan. Toimivan yhteistyön aikaansaaminen on kuitenkin usein epäonnistunut
kun yksittäisten valtioiden turvallisuuspoliittiset intressit eivät ole kohdanneet.
Tässä tutkimuksessa selvitetään yksityiskohtaisesti eurooppalaisen
puolustusteollisuuden ja siihen liittyvien monimutkaisten yhteistyöjärjestelyjen
erilaisia toimintoja. Vaikka kartoitus on laaja, siinä ei keskitytä yksittäisten
eurooppalaisten valtioiden puolustusteollisuuteen tai puolustuspoliittisiin ratkaisuihin.
Lähtökohtaisesti asioita ja ilmiöitä tarkastellaan yleiseurooppalaisesta näkökulmasta.
Asioita käsitellään pluralistis-liberalistisesta näkökulmasta, jossa erilaisten järjestöjen,
yritysten ja muiden, ei valtiollisten toimijoiden rooli korostuu. Euroopan taloudellista ja
poliittista integraatiota eli yhdentymistä tulkitsevia teorioita on käytetty
tutkimuskohteen toiminnan selittämiseen. Tästä johtuen tutkimuksessa sivutaan
myös paljon yleistä eurooppalaista kehitystä.
Tutkimuskysymyksiä ovat: toimivatko puolustusteollisuusyritykset samalla tavalla kuin
muilla aloilla toimivat eurooppalaiset yritykset, joko fuusioitumalla tai yritysostoihin
ryhtymällä? Minkälainen rooli puolustusteollisuudella on verrattuna muuhun
kaupalliseen yritystoimintaan ja millaisilla sopimuksilla sen toimintaa säädellään?
Miksi Euroopan unionin puitteissa tapahtuva puolustusmateriaaliyhteistyö ei
pyrkimyksistä huolimatta näytä tuottavan toivottuja tuloksia? Miksi materiaalin hinta
nousee? Pystyykö EU tulevaisuudessa kilpailemaan puolustusmateriaalimarkkinoilla
Yhdysvaltojen kanssa ja mihin USA:n ylivoimainen asema puolustusmarkkinoilla
perustuu?
Tutkimusaineistona ovat olleet asiakirjat sekä aiheesta tehdyt aiemmat tutkimukset.
Tutkimusmenetelmä perustuu näiden tutkimiseen ja analysointiin.
Tutkimuksessa ilmeni, että eurooppalaisen puolustusteollisuuden rakennemuutos
jatkuu edelleen ja yritykset joutuvat sopeutumaan uudenlaiseen toimintaympäristöön,
missä pelkän puolustusmateriaalin tuottaminen ei ole enää kannattavaa. Euroopan
unionin sisällä kehittyvän jäsenmaiden puolustusmateriaaliyhteistyön tulevaisuudesta
ja toimivuudesta ei voida vielä tässä vaiheessa sanoa mitään varmaa koska
yhteistyörakenteet ovat vasta muotoutumassa. Potentiaalia toimivan yhteistyön
aikaansaamiseksi on mutta poliittiseen konsensukseen pääsy voi osoittautua
haasteeksi. Eurooppassa ei kyetä nykyisessä tilanteessa muodostamaan
varteenotettavaa kilpailijaa Yhdysvaltain aseteollisuudelle, joka menestyy liittovaltion
kasvavien puolustusbudjettien tuoman edun turvin. Materiaalin hinta nousee
teknologisen kehityksen mukana. Hinnannousun ainoa syy ei kuitenkaan ole
tekniikan kehittyminen ja sen tuottamisen kalleus, vaan usein huonosti johdettu
hankintapolitiikka ja heikko asiantuntemus sekä yritysten ja hankintoja tekevien
valtioiden puutteellinen yhteistyö.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2404]