Kaupallisten tuotteiden käyttö taistelukentän valvontajärjestelminä
Kärsämä, Mika (2011-04)
Kärsämä, Mika
Sotatekniikan laitos
Sotatekniikka
Esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 63
04 / 2011
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201271255
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201271255
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tutkimusongelmana on selvittää, onko kaupallisesti hankittava valvontavälineistö
otettavissa sotilaskäyttöön taistelukentän valvontajärjestelminä ja onko sillä
korvattavissa ihminen taistelukentän valvojana. Tutkimus rajataan koskemaan laitteistoa,
joka on tarkoitettu käytettäväksi ulkoilmaolosuhteissa ja jonka voidaan olettaa hintaluokkansa
ja saatavuutensa perusteella olevan yksittäisen kuluttajan hankittavissa.
Suomen sodanajan joukkojen määrää vähennetään pitkällä aikavälillä ja jalkaväkimiinoista
luovutaan vuoteen 2016 mennessä. Yhdessä nämä tekijät saattavat heikentää joukkojemme
suorituskykyä pysäyttää mahdollinen maahamme hyökkäävä vihollinen.
Valtioneuvoston puolustuspoliittisen selonteon mukaan joukkojen maavalvonta- ja pimeätoimintakykyä
tehostetaan ja osa jalkaväkimiinojen mukana menetetystä suorituskyvystä
kyetään korvaamaan mm. valvontavälineillä. Osa tätä aktiivisuutta saattaisi olla kyky selvittää
vihollisen aikomukset ja reagoida niihin selvästi ennen kosketukseen joutumista esimerkiksi
etukäteen saaduilla valvonta- ja tiedustelutiedoilla.
Nykyään on saatavilla useita erilaisia turvallisuus- ja valvontakäyttöön tarkoitettuja järjestelmiä,
jotka perustuvat muutamiin erilaisiin teknisiin perusratkaisuihin. Järjestelmät on
tarkoitettu yleensä yritystilojen tai yksityisten asuntojen ja kesämökkien valvontaan. Kaikkia
näitä järjestelmiä kuitenkin yhdistää vähintään yksi asia; ne on suunniteltu havaitsemaan
ihmisiä sekä heidän toimintaansa ja näin ollen lähtökohtaisesti voisivat olla käytettävissä
taistelukentällä ainakin omien tai vihollissotilaiden valvontaan.
Tutkimus tehdään tutustumalla erilaisten kaupallisten valvontajärjestelmien, elektronisten
laitteiden sekä elektroniikan komponenttien julkisesti saatavilla oleviin teknisiin tietoihin.
3
Pääteltäessä laitteiden hyödynnettävyyttä sotilaskäytössä niiden ilmoitettuja suorituskykyjä
ja teknisiä ominaisuuksia verrataan suomalaisten joukkojen käyttö- ja toimintaperiaatteista
johtuviin tarpeisiin sekä näitä kuvaaviin oppaisiin ja ohjesääntöihin. Arvioitaessa laitteiden
käytettävyyttä taistelukentän olosuhteissa niiden teknisiä ominaisuuksia verrataan suomalaisiin
ympäristöolosuhteisiin ja tiedossa oleviin muuttujiin taistelutilanteessa.
Tutkimusasetelma on poikkileikkausaineisto; Tutkimukseen liittyvä arviointi tapahtuu kerran
ja tarkasteltavana on useita kaupallisia tuotteita.
Havaintoja elävistä, lämpimistä ja liikkuvista olennoista saadaan infrapuna-, tärinä- ja äänisensoreilla.
Metallia sisältävistä tai mukanaan kantavista kohteista saadaan havaintoja
magneettisensoreilla. Näiden lisäksi polttomoottorimoottoriajoneuvoista saadaan havaintoja
savuhälyttimillä. Kaikkia taistelukentällä esiintyviä kohteita voidaan kuvata näkyvän
valon kameroilla suotuisissa valaistus- ja sääolosuhteissa tai lämpökameroilla kaikissa olosuhteissa.
Lähtökohtaisesti taistelukentällä käytettävän valvontalaitteen tulisi olla maastoutettavissa
heikosti havaittavaksi eikä se toiminnallaan saisi paljastaa sijaintiaan. Vaikka kamerat ja
infrapunatunnistimet ovatkin toimintaperiaatteiltaan passiivisia sensoreita, niiden käyttö
edellyttää kuitenkin näköyhteyttä tarkkailemiinsa kohteisiin. Sen lisäksi, että ääni-, magneetti-,
tärinä- ja (pako)kaasutunnistimet ovat myös passiivisia sensoreita, ne voidaan myös
sijoittaa siten, että niiden läsnäolo on käytännössä mahdotonta havaita ilman aikaa vieviä
etsintöjä. Huomioitavaa kuitenkin on, etteivät kaikki sotilasjoukoille annettavat tehtävät
edellytä vartiointi- ja valvontatoiminnan salaamista.
Mikäli sensorilta halutaan ilmaisu havainnosta reaaliaikaisena, tämä edellyttää sensoreihin
liitettyjä viestin välitykseen soveltuvia kokonaisuuksia, esimerkiksi radiolähettimiä. Havaintoa
välittävä radiosignaali on tällaisissa sensoreissa kuitenkin vihollisen helpoiten havaittavissa
ja häirittävissä oleva kokonaisuus.
Johtopäätöksenä todetaan, että tarkastellut kaupalliset valvontalaitteet ja tekniikat ovat
hyödynnettävissä taistelukentän olosuhteissa ja tuotteista löytyy suomalaisissa ulkoilmaolosuhteissa
käytettäviä, jopa edullisia laitteita. Haasteena näiden laitteiden, kuten kaikkien
muidenkin sähköteknisten laitteiden sotilaskäytössä on virtalähdehuollon järjestäminen.
Kokonaisissa valvontajärjestelmissä useita eri tekniikoita hyödyntäviä sensoreita tulisi yhdistää
yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin vähemmän virtaa kuluttavien sensoreiden saamaa
havaintoa käytettäisiin muiden, tarkempaa tietoa tuottavien, mutta enemmän virtaa kulutta4
vien sensoreiden herättämiseksi. Käyttäjälle välitettävän tiedon perusteella herätteen aiheuttaja
tulisi olla tunnistettavissa ja luokiteltavissa.
Valvonta- ja vartiointitehtävää suorittava ihminen on korvattavissa useissa eri tapauksissa
kaupallisella teknologialla ja joissain tehtävissä tämä lisäisi esimerkiksi ryhmän kokoisen
osaston valvontakykyä kasvattamalla valvottavaa aluetta ja keskittämällä vartiointi useammalta
toisistaan erillään olevilta alueilta valvontakeskuksiin, joka esimerkiksi parantaa valvontahenkilöstön
vireystilaa.
otettavissa sotilaskäyttöön taistelukentän valvontajärjestelminä ja onko sillä
korvattavissa ihminen taistelukentän valvojana. Tutkimus rajataan koskemaan laitteistoa,
joka on tarkoitettu käytettäväksi ulkoilmaolosuhteissa ja jonka voidaan olettaa hintaluokkansa
ja saatavuutensa perusteella olevan yksittäisen kuluttajan hankittavissa.
Suomen sodanajan joukkojen määrää vähennetään pitkällä aikavälillä ja jalkaväkimiinoista
luovutaan vuoteen 2016 mennessä. Yhdessä nämä tekijät saattavat heikentää joukkojemme
suorituskykyä pysäyttää mahdollinen maahamme hyökkäävä vihollinen.
Valtioneuvoston puolustuspoliittisen selonteon mukaan joukkojen maavalvonta- ja pimeätoimintakykyä
tehostetaan ja osa jalkaväkimiinojen mukana menetetystä suorituskyvystä
kyetään korvaamaan mm. valvontavälineillä. Osa tätä aktiivisuutta saattaisi olla kyky selvittää
vihollisen aikomukset ja reagoida niihin selvästi ennen kosketukseen joutumista esimerkiksi
etukäteen saaduilla valvonta- ja tiedustelutiedoilla.
Nykyään on saatavilla useita erilaisia turvallisuus- ja valvontakäyttöön tarkoitettuja järjestelmiä,
jotka perustuvat muutamiin erilaisiin teknisiin perusratkaisuihin. Järjestelmät on
tarkoitettu yleensä yritystilojen tai yksityisten asuntojen ja kesämökkien valvontaan. Kaikkia
näitä järjestelmiä kuitenkin yhdistää vähintään yksi asia; ne on suunniteltu havaitsemaan
ihmisiä sekä heidän toimintaansa ja näin ollen lähtökohtaisesti voisivat olla käytettävissä
taistelukentällä ainakin omien tai vihollissotilaiden valvontaan.
Tutkimus tehdään tutustumalla erilaisten kaupallisten valvontajärjestelmien, elektronisten
laitteiden sekä elektroniikan komponenttien julkisesti saatavilla oleviin teknisiin tietoihin.
3
Pääteltäessä laitteiden hyödynnettävyyttä sotilaskäytössä niiden ilmoitettuja suorituskykyjä
ja teknisiä ominaisuuksia verrataan suomalaisten joukkojen käyttö- ja toimintaperiaatteista
johtuviin tarpeisiin sekä näitä kuvaaviin oppaisiin ja ohjesääntöihin. Arvioitaessa laitteiden
käytettävyyttä taistelukentän olosuhteissa niiden teknisiä ominaisuuksia verrataan suomalaisiin
ympäristöolosuhteisiin ja tiedossa oleviin muuttujiin taistelutilanteessa.
Tutkimusasetelma on poikkileikkausaineisto; Tutkimukseen liittyvä arviointi tapahtuu kerran
ja tarkasteltavana on useita kaupallisia tuotteita.
Havaintoja elävistä, lämpimistä ja liikkuvista olennoista saadaan infrapuna-, tärinä- ja äänisensoreilla.
Metallia sisältävistä tai mukanaan kantavista kohteista saadaan havaintoja
magneettisensoreilla. Näiden lisäksi polttomoottorimoottoriajoneuvoista saadaan havaintoja
savuhälyttimillä. Kaikkia taistelukentällä esiintyviä kohteita voidaan kuvata näkyvän
valon kameroilla suotuisissa valaistus- ja sääolosuhteissa tai lämpökameroilla kaikissa olosuhteissa.
Lähtökohtaisesti taistelukentällä käytettävän valvontalaitteen tulisi olla maastoutettavissa
heikosti havaittavaksi eikä se toiminnallaan saisi paljastaa sijaintiaan. Vaikka kamerat ja
infrapunatunnistimet ovatkin toimintaperiaatteiltaan passiivisia sensoreita, niiden käyttö
edellyttää kuitenkin näköyhteyttä tarkkailemiinsa kohteisiin. Sen lisäksi, että ääni-, magneetti-,
tärinä- ja (pako)kaasutunnistimet ovat myös passiivisia sensoreita, ne voidaan myös
sijoittaa siten, että niiden läsnäolo on käytännössä mahdotonta havaita ilman aikaa vieviä
etsintöjä. Huomioitavaa kuitenkin on, etteivät kaikki sotilasjoukoille annettavat tehtävät
edellytä vartiointi- ja valvontatoiminnan salaamista.
Mikäli sensorilta halutaan ilmaisu havainnosta reaaliaikaisena, tämä edellyttää sensoreihin
liitettyjä viestin välitykseen soveltuvia kokonaisuuksia, esimerkiksi radiolähettimiä. Havaintoa
välittävä radiosignaali on tällaisissa sensoreissa kuitenkin vihollisen helpoiten havaittavissa
ja häirittävissä oleva kokonaisuus.
Johtopäätöksenä todetaan, että tarkastellut kaupalliset valvontalaitteet ja tekniikat ovat
hyödynnettävissä taistelukentän olosuhteissa ja tuotteista löytyy suomalaisissa ulkoilmaolosuhteissa
käytettäviä, jopa edullisia laitteita. Haasteena näiden laitteiden, kuten kaikkien
muidenkin sähköteknisten laitteiden sotilaskäytössä on virtalähdehuollon järjestäminen.
Kokonaisissa valvontajärjestelmissä useita eri tekniikoita hyödyntäviä sensoreita tulisi yhdistää
yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin vähemmän virtaa kuluttavien sensoreiden saamaa
havaintoa käytettäisiin muiden, tarkempaa tietoa tuottavien, mutta enemmän virtaa kulutta4
vien sensoreiden herättämiseksi. Käyttäjälle välitettävän tiedon perusteella herätteen aiheuttaja
tulisi olla tunnistettavissa ja luokiteltavissa.
Valvonta- ja vartiointitehtävää suorittava ihminen on korvattavissa useissa eri tapauksissa
kaupallisella teknologialla ja joissain tehtävissä tämä lisäisi esimerkiksi ryhmän kokoisen
osaston valvontakykyä kasvattamalla valvottavaa aluetta ja keskittämällä vartiointi useammalta
toisistaan erillään olevilta alueilta valvontakeskuksiin, joka esimerkiksi parantaa valvontahenkilöstön
vireystilaa.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]