Strategic Airlift Capability (SAC) Puolustusvoimien kolmen päätehtävän näkökulmasta
Juhala, Kim (2009-07)
Juhala, Kim
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
johtaminen
yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 54
07 / 2009
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112316172
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112316172
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin vuonna 2009 toimintansa käynnistävää kansainvälistä ilmakuljetusyhteistyöhankketta Strategic Airlift Capability (SAC) puolustusvoimien kolmen päätehtävän näkökulmasta.
Strategic Airlift Capability on 10 Nato-maan sekä Ruotsin ja Suomen välinen yhteistyösopimus, jolla varmistetaan raskas ilmakuljetuskyky jäsenmaiden käyttöön seuraavaksi 26 vuodeksi. Raskas ilmakuljetuskyky tuotetaan kolmella SAC-järjestelyn jäsenmaiden yhteisesti omistamalla Boeing C-17 Globemaster III strategisella kuljetuslentokoneella.
Tutkimuksen päätutkimuskysymys oli seuraava: Mitkä ovat keskeisimmät SAC-järjestelyn mahdollisuudet ja haasteet puolustusvoimien kolmen päätehtävän näkökulmasta ja mitä toimenpiteitä nämä edellyttävät puolustusvoimilta?
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin logistiikan tutkimukseen hyvin soveltuvaa abduktio-menetelmää, jossa teorian kehittäminen ja empiirisen tutkimusaineiston analysointi ja testaus vuorottelevat. Tutkimusasetelma oli hermeneuttinen. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin menetelmänä aineistopohjaista sisällönanalyysiä. Kahdella Delfoi-menetelmään perustuvalla kyselyllä selvitettiin puolustushallinnon sekä muiden hallinnonalojen ja siviilitoimijoiden näkemyksiä SAC-järjestelystä. Tutkimuksen yhtenä menetelmänä oli SWOT-analyysi. Tutkittaessa SAC-hankkeen mahdollisuuksia ja haasteita puolustusvoimien päätehtävien näkökulmasta ilmeni näiden olevan pääosin samantyyppisiä kaikkien kolmen päätehtävän kohdalla. Tutkimuksen mukaan SAC-järjestelyn keskeisimmät mahdollisuudet puolustusvoimien
kaikkien päätehtävien näkökulmasta ovat seuraavat:
1. Raskaan ilmakuljetuskyvyn pitkäaikaisesti turvaavaa sopimus
2. C-17 lentokoneiden monikäyttöisyys
3. Kansainväliseen ilmakuljetusyhteistyöhön osallistuminen
4. Kansallisen ilmakuljetustoiminnan kehittäminen
Tutkimuksen mukaan SAC-järjestelyn merkittävimmät haasteet kaikkien päätehtävien näkökulmasta ovat seuraavat:
1. Ilmakuljetusten suunnittelu, koordinointi ja johtaminen kansainvälisesti
2. Ilmakuljetusten suunnittelu, koordinointi ja johtaminen kansallisesti
3. C-17 tukeutumiskyvyn luominen kotimaassa
4. SAC-järjestelyn elinkaarikustannusten nousu
Edellä mainittujen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja haasteiden voittamiseksi ja välttämiseksi esitetään seuraavia jatkotoimenpiteitä:
1. Ilmakuljetusten kansallisen suunnittelun, koordinoinnin ja johtamisen toimintatavois-ta päättäminen, vastuuorganisaatioiden riittävä resursointi (henkilöstö) sekä toiminta-ohjeiden laatiminen
2. Hallinnonalojen välisen yhteistyön tiivistäminen ilmakuljetustarpeiden suunnittelussa
3. C-17 koneiden tukeutumiskyvyn varmistaminen infrastruktuurin ja henkilöstön osalta
4. Kansainvälisen ilmakuljetusyhteistyön aktiivinen kehittäminen, painopisteenä poh-joismaisen ilmakuljetusyhteistyö
5. Ilmakuljetusyhteistyön kehittäminen ilmakuljetustoiminnan joustavuutta lisäävillä so-pimuksilla (esim. ATARES-sopimus)
6. SAC-järjestelyn kustannusvaikutusten ennakointi (elinkaarikustannusanalyysi).
Jatkotutkimusaiheeksi esitetään SAC-järjestelyn toiminnan analysoimista n. kaksi-kolme vuotta toiminnan käynnistymisen jälkeen. Jatkotutkimuksen tulokset olisivat näin hyödynnettävissä esimerkiksi EATF-toiminnan (European Air Transport Fleet) valmistelussa sekä toiminnan käynnistämisessä 2010-luvun puolivälissä.
Strategic Airlift Capability on 10 Nato-maan sekä Ruotsin ja Suomen välinen yhteistyösopimus, jolla varmistetaan raskas ilmakuljetuskyky jäsenmaiden käyttöön seuraavaksi 26 vuodeksi. Raskas ilmakuljetuskyky tuotetaan kolmella SAC-järjestelyn jäsenmaiden yhteisesti omistamalla Boeing C-17 Globemaster III strategisella kuljetuslentokoneella.
Tutkimuksen päätutkimuskysymys oli seuraava: Mitkä ovat keskeisimmät SAC-järjestelyn mahdollisuudet ja haasteet puolustusvoimien kolmen päätehtävän näkökulmasta ja mitä toimenpiteitä nämä edellyttävät puolustusvoimilta?
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin logistiikan tutkimukseen hyvin soveltuvaa abduktio-menetelmää, jossa teorian kehittäminen ja empiirisen tutkimusaineiston analysointi ja testaus vuorottelevat. Tutkimusasetelma oli hermeneuttinen. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin menetelmänä aineistopohjaista sisällönanalyysiä. Kahdella Delfoi-menetelmään perustuvalla kyselyllä selvitettiin puolustushallinnon sekä muiden hallinnonalojen ja siviilitoimijoiden näkemyksiä SAC-järjestelystä. Tutkimuksen yhtenä menetelmänä oli SWOT-analyysi.
kaikkien päätehtävien näkökulmasta ovat seuraavat:
1. Raskaan ilmakuljetuskyvyn pitkäaikaisesti turvaavaa sopimus
2. C-17 lentokoneiden monikäyttöisyys
3. Kansainväliseen ilmakuljetusyhteistyöhön osallistuminen
4. Kansallisen ilmakuljetustoiminnan kehittäminen
Tutkimuksen mukaan SAC-järjestelyn merkittävimmät haasteet kaikkien päätehtävien näkökulmasta ovat seuraavat:
1. Ilmakuljetusten suunnittelu, koordinointi ja johtaminen kansainvälisesti
2. Ilmakuljetusten suunnittelu, koordinointi ja johtaminen kansallisesti
3. C-17 tukeutumiskyvyn luominen kotimaassa
4. SAC-järjestelyn elinkaarikustannusten nousu
Edellä mainittujen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja haasteiden voittamiseksi ja välttämiseksi esitetään seuraavia jatkotoimenpiteitä:
1. Ilmakuljetusten kansallisen suunnittelun, koordinoinnin ja johtamisen toimintatavois-ta päättäminen, vastuuorganisaatioiden riittävä resursointi (henkilöstö) sekä toiminta-ohjeiden laatiminen
2. Hallinnonalojen välisen yhteistyön tiivistäminen ilmakuljetustarpeiden suunnittelussa
3. C-17 koneiden tukeutumiskyvyn varmistaminen infrastruktuurin ja henkilöstön osalta
4. Kansainvälisen ilmakuljetusyhteistyön aktiivinen kehittäminen, painopisteenä poh-joismaisen ilmakuljetusyhteistyö
5. Ilmakuljetusyhteistyön kehittäminen ilmakuljetustoiminnan joustavuutta lisäävillä so-pimuksilla (esim. ATARES-sopimus)
6. SAC-järjestelyn kustannusvaikutusten ennakointi (elinkaarikustannusanalyysi).
Jatkotutkimusaiheeksi esitetään SAC-järjestelyn toiminnan analysoimista n. kaksi-kolme vuotta toiminnan käynnistymisen jälkeen. Jatkotutkimuksen tulokset olisivat näin hyödynnettävissä esimerkiksi EATF-toiminnan (European Air Transport Fleet) valmistelussa sekä toiminnan käynnistämisessä 2010-luvun puolivälissä.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]