Haku

Suomen itsenäisyyden ensimmäisistä vuosista alkaen suurimpana sotilaallisena uhkana pidettiin Neuvostoliittoa. Puna-armeijan määrällinen ylivoima ohjasi suomalaisen taktiikan kehitystä eräänlaiseksi alivoimaisen taktiikaksi. ...

Venäläinen harhauttaminen on erittäin moniulotteinen ja laaja käsite, joka vaikuttaa jatkuvasti niin asevoimien kuin koko yhteiskunnan toiminnassa. Se voidaan kuvata strategisella, operatiivisella ja taktisella tasolla ...

Tutkimuksessa selvitetään miten venäläisten rynnäkkökoneiden käyttö on kehittynyt Tšetšenian toisen sodan ja Syyrian sodan välisenä aikana. Aihe on muodostunut ilmavoimien esikunnan esittämien tarpeen pohjalta tutkia ...

Venäjän asevoimat havaitsivat tarpeen kehittää ilmavoimien suorituskykyjä vuonna 2008 käydyn Georgian sodan aikana. Maavoimien ja ilmavoimien välinen yhteistoiminta oli heikkoa ja johtamisjärjestelmien sekä miehittämättömien ...

Kansainvälinen turvallisuusympäristö on kokenut kolme suurta muutosta viimeisen 30 vuoden aikana: Neuvostoliiton romahtaminen ja kylmän sodan päättyminen, kansainvälisen terrorismin nousu sotilaalliseksi uhkakuvaksi ...

Tutkimuksessa käsiteltiin Ison-Britannian asevoimien suorituskyvyn muutosta ja siihen keskeisesti vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, mikä on aiheuttanut panssaroitujen joukkojen sotilaallisessa ...

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää miten kylmän sodan päättymisen jälkeinen länsi-maisen sodan ja taistelun kuvan muutos on vaikuttanut Yhdysvaltojen maavoimien jalkaväkijoukkojen käyttöön konventionaalisessa ...