Väestölaskentoja tehtiin suurimmissa kaupungeissa kymmenvuosittain vuosina 1870-1930 ennen varsinaista ensimmäistä koko maan kattavaa väestölaskentaa vuonna 1950. Kaupunkilaskentojen tiedot julkaistiin kaupunginosittain/kortteleittain.

Väestölaskentatilastojen keskeistä sisältöä ovat väestötiedot sukupuolen, iän, syntymävuoden, kielen, kansalaisuuden, syntymäpaikan, uskontokunnan, siviilisäädyn, koulutuksen (sivistysmäärä), ammatin ja elinkeinon mukaan. Nykyisistä väestötilastoista poiketen kaupunkilaskennoissa on tietoja myös luku- ja kirjoitustaidosta, kaupungissa tilapäisesti olevasta väestöstä, sokeista, kuuromykistä, vammaisista (ruumiinviat) ja mielisairaista (heikkomielisiä ja mielipuolia). Vuoden 1950 laskennassa on tietoja myös kotitalouksista (ruokakunnat) ja perheistä sekä väestön ammattiasemasta.

Asuntolaskennassa on tietoja asunnon huoneluvusta, käyttötarkoituksesta, asumisväljyydestä (asukkaita huonetta kohti), lämmityksestä, kerroksesta, varusteista (mukavuudet) ja vuosivuokrasta. Nykyisistä tilastoista poiketen tietoja on saatavissa myös laitosväestöstä (sairaalat, vankilat, laivat ym). Erikseen mainitaan myös maanpinnan alapuolella olevat asunnot ja ahtaasti asuvat henkilöt. Rakennuksista on tietoja kiinteistöjen omistajista (haltija) ja rakennuksista lämmityksen, rakennusaineen ja kerrosten mukaan.