Consistency and change in Finnish broadcasting policy : the implementation of digital television and lessons from the Canadian experience

Konsistens och förändring i finländsk etermediapolitik. Implementering av digital television och en jämförelse med Kanada

Avhandlingen handlar om hur det finländska televisionssystemet förändrades i slutet av 1990-talet från en nationell institution till ett dualistiskt system som präglas av stark marknadsorientering. Syftet med avhandlingen är att förstå på vilket sätt en så snabb förändring kunde ske och analysera de institutionella faktorerna bakom utvecklingen. På teoretisk nivå diskuteras tesen om det nära sambandet mellan statliga politiska institutioner och rundradioverksamhetens institutioner.
Avhandlingen består av två fallstudier. Den första sätter fokus på de första åren av den finländska televisionens digitaliseringsprocess som startade med starka industriell-nationalistiska motiveringar. Analysen, som baserar på offentliga dokument, sträcker sig framtill hösten 2001 då de digitala televisionssändningarna startade och regeringspropositionen om den nya kommunikationsmarknadslagen lämnades till riksdagen. Dessa policy-processer analyseras som en ”marknadisering” av de traditionella styrningsprinciper och idéer gällande finländsk rundradioverksamheten. En jämförelse mellan Finlands och Kanadas nationella rundradiopolitik gör att man kan koppla slutsatserna till den internationella utvecklingen. Jämförelsen visar hur kommunikationspolitiska linjen i de två länderna har kommit att likna varandra trots att ländernas tv-system och deras styrordningar är mycket olika. Exemplet med Kanada visar att den särskilda teknologin inte är viktig utan snarare de kommersiella intressen som står bakom och som beslutsfattare gärna döljer i en nationalistisk retorik.
Studien visar att det är viktigt att beakta vilken tyngd man i politiken ger de två sidor som rundradioverksamheten består av: sändningsteknologin och verksamheten som en speciell kulturform. Nationalstatens handlingsutrymme minskar inom fältet om målet är att vara framgångsrik i konkurrensen i den nya internationella ekonomin. Enligt de nyliberalistiska principer som det politiska systemet överlag har tillägnat sig det är önskvärd men också helt inhemska institutionella traditioner och praxis som följdes i den finländska digitaliseringsprocessen främjade utvecklingen som ledde till att nästan alla ursprungliga nationella syften föll sönder.
Pysyvyys ja muutos suomalaisessa yleisradiotoimintapolitiikassa. Television digitalisoinnin toimeenpano ja vertailu kanadalaiseen yleisradiopolitiikkaan.
Väitöskirja tarkastelee suomalaisen televisiojärjestelmän muuttumista 1990-lopulla kansallisesta instituutiosta markkinasuuntautumisen leimaamaksi duaalijärjestelmäksi. Tavoitteena on ymmärtää miten näin nopea muutos oli mahdollinen ja analysoida kehityksen taustatekijöitä. Teoreettisena taustana on alan tutkimuksen taustalla pitkään hallinnut ajatus poliittisten instituutioiden ja yleisradiotoiminnan instituutioiden vahvasta yhteenkytkeytymisestä.

Väitöstutkimus perustuu kahteen tapaustutkimukseen. Ensimmäinen käsittelee television digitalisoimisprosessia, jonka lähtökohdat olivat vahvasti kansalliset ja teollisuuspoliittiset. Dokumentteihin perustuva analyysi ulottuu syksyyn 2001, jolloin valtakunnalliset digitaaliset televisiolähetykset aloitettiin ja hallituksen esitys uudeksi viestintämarkkinalainsäädännöksi annettiin eduskunnalle. Näitä politiikkaprosesseja analysoidaan suomalaisen yleisradiotoiminnassa periteisesti vaikuttaneiden ohjausperiaatteiden ja -ideoiden markkinoitumisena. Suomalaisen ja kanadalaisen kansallisen yleisradiopolitiikan vertailu puolestaan mahdollistaa johtopäätösten liittämisen kansainväliseen kehitykseen. Vertailu osoittaa kuinka maiden viestintäpoliittisen linjaukset ovat lähentyneet vaikka maiden televisiojärjestelmät ja sääntelymekanismit edelleen poikkeavat huomattavasti toisistaan. Kanadan esimerkki osoittaa, että tietyn teknologian käyttöönotto ei itsessään ole niin merkitsevää kuin taustalla vaikuttavat elinkeinoelämän intressit, jotka päätöksentekijät mielellään verhoavat kansallismieliseen retoriikkaan.
Tutkimus osoittaa, että on tärkeä kiinnittää huomiota siihen missä määrin politiikassa painotetaan yleisradiotoiminnan kahta eri puolta: (teknistä) lähetystoimintaa ja erityistä kulttuurimuotoa. Kansallisvaltioiden hallintamahdollisuudet supistuvat mikäli tavoitteeksi asetetaan kilpailukyky kansainvälisessä taloudessa. Poliittisessa järjestelmässä omaksutun uusliberalistisen ajattelumallin mukaan tämä on tavoiteltavaa. Kuitenkin täysin kotoperäiset ajattelumallit ja toimintatavat, joita television digitalisoitumisprosessissa noudatettiin, edistivät myös osaltaan alkuperäisten kansallisten tavoitteiden murentamista.