Matematiikka
Tampereen yliopiston kirjasto (2008-12-17T10:29:14Z)
Tässä tietueessa ei ole tiedostoja, ainoastaan metadata.
Tampereen yliopiston kirjasto
17.12.2008
Kuvaus
Matematiikan kokoelma-analyysi toteutettiin marraskuussa 2007. Kartoitus kohdistettiin pääkirjaston matematiikan monografiakokoelmaan (yleis- ja käsikirjastokokoelmaan) sekä kirjaston tilaamiin sähköisiin aineistoihin ja painettuihin aikakauslehtiin (e-aineistojen ja lehtien tiedot päivitettiin 2008). Kartoituksen ulkopuolelle jätettiin opinnäytteet, kurssikirjat, erikoiskokoelmat ja osastokirjastojen käsikirjastokokoelmat sekä Hämeenlinnan yksikön yleiskokoelma.
Aihealueen asema kehysorganisaatiossa: luonnontieteiden kandidaatin, filosofian maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Valittavissa yleinen tai opettajalinja. Matematiikan osa-alueita ovat mm. logiikka, diskreetti matematiikka, muodolliset kielet, lineaarialgebra, matemaattinen analyysi, algebra ja geometria. Yksikössä harjoitettava matematiikan tutkimus on luonteeltaan lähinnä perustutkimusta, tutkimusalueina matemaattinen logiikka, algebrallinen geometria ja lukuteoria. Edellä mainituilla matematiikan aloilla on merkittäviä sovelluksia informaatioteknologiassa ja tietojenkäsittelytieteessä, joiden tutkimus puuttuu muista Suomen yliopistoista joko osittain tai kokonaan.
Matematiikan laitoksen asiantuntijoiden mukaan kirjakokoelman ensisijainen tarkoitus on tarjota aineistoja pro gradu -vaiheen opintoihin. Lisensiaatti- ja tohtorivaiheessa artikkeliaineisto ja tutkijoidenvälinen kommunikaatio (esim. preprint - aineistot) ovat olennaisia.
Matematiikan perustutkinto-opiskelijoita 46 (0,3 % kaikista) sekä matematiikan/tilastotieteen perustutkinto-opiskelijoita, joiden pääaine vahvistamatta, 474 (3,6 % kaikista) 2007. Matematiikan jatkotutkinto-opiskelijoita 12 (0,6 % kaikista) 2007. Tutkintoja (2007): alempia kk.tutk. 5 (1,1 % kaikista); ylempiä kk.tutk. 11 (1,0 % kaikista); lis.tutk. 1 (3,6 % kaikista); tohtorin tutk. 0 (0 % kaikista). Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitoksella opetusvirkoja (2007) 19 (3,3 % kaikista). Laitokseen kuulunut filosofian oppiaine siirtyi 1.1.2008 historiatieteen laitokselle humanistiseen tiedekuntaan, joten Informaatiotieteiden tiedekuntaan kuuluva laitos koostuu nykyisin kahdesta oppiaineesta matematiikasta ja tilastotieteestä.
0
0
Aihealueen asema kehysorganisaatiossa: luonnontieteiden kandidaatin, filosofian maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Valittavissa yleinen tai opettajalinja. Matematiikan osa-alueita ovat mm. logiikka, diskreetti matematiikka, muodolliset kielet, lineaarialgebra, matemaattinen analyysi, algebra ja geometria. Yksikössä harjoitettava matematiikan tutkimus on luonteeltaan lähinnä perustutkimusta, tutkimusalueina matemaattinen logiikka, algebrallinen geometria ja lukuteoria. Edellä mainituilla matematiikan aloilla on merkittäviä sovelluksia informaatioteknologiassa ja tietojenkäsittelytieteessä, joiden tutkimus puuttuu muista Suomen yliopistoista joko osittain tai kokonaan.
Matematiikan laitoksen asiantuntijoiden mukaan kirjakokoelman ensisijainen tarkoitus on tarjota aineistoja pro gradu -vaiheen opintoihin. Lisensiaatti- ja tohtorivaiheessa artikkeliaineisto ja tutkijoidenvälinen kommunikaatio (esim. preprint - aineistot) ovat olennaisia.
Matematiikan perustutkinto-opiskelijoita 46 (0,3 % kaikista) sekä matematiikan/tilastotieteen perustutkinto-opiskelijoita, joiden pääaine vahvistamatta, 474 (3,6 % kaikista) 2007. Matematiikan jatkotutkinto-opiskelijoita 12 (0,6 % kaikista) 2007. Tutkintoja (2007): alempia kk.tutk. 5 (1,1 % kaikista); ylempiä kk.tutk. 11 (1,0 % kaikista); lis.tutk. 1 (3,6 % kaikista); tohtorin tutk. 0 (0 % kaikista). Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitoksella opetusvirkoja (2007) 19 (3,3 % kaikista). Laitokseen kuulunut filosofian oppiaine siirtyi 1.1.2008 historiatieteen laitokselle humanistiseen tiedekuntaan, joten Informaatiotieteiden tiedekuntaan kuuluva laitos koostuu nykyisin kahdesta oppiaineesta matematiikasta ja tilastotieteestä.
0
0
Tiivistelmä
Matematiikan pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 4700 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Yleiskokoelmaa ei ole karsittu, mutta vanhoja peruskoulun, lukion jne. oppikirjoja on siirretty Hämeenlinnan yksikköön.
Matematiikka-kokoelmasta kartoitettiin seitsemän osa-aluetta. Todennäköisyyslaskentaa, kombinatoriikkaa & sovellettua matematiikkaa käsitteli yli 1/3 kirjoista (34 % / 1586 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Aritmetiikkaa, lukuteoriaa & algebraa käsitteli noin 19 % kirjoista (876 nimekettä) ja matemaattista analyysiä noin 18 % kirjoista (841 nimekettä). Matematiikan yleisteosten & filosofian (noin 10 % / 487 nimekettä), joukko-opin (noin 5 % / 218 nimekettä), geometrian & trigonometrian (noin 4 % / 179 nimekettä) ja topologian (noin 3 % / 121 nimekettä) osuudet kirjakokoelmasta olivat pienehköjä.
Käsikirjaston 23 nimekkeen kokoelma sisälsi edelleen hyödyllisen 10-osaisen hakuteoksen Encyclopaedia of mathematics, sanakirjoja ja matemaattisia taulukoita sekä muutaman bibliografian 1970-luvulta.
Painettuja lehtiä oli 3 nimekettä (American Mathematical Monthly, Journal of Mathematical Logic ja Mathematical Proceedings of the Cambridge Philosophical Society).
Sähkökirjoja kokoelmassa oli 3 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, 346 nimekettä Ebrary-tietokannassa sekä 10 nimekettä Taylor & Francis –tietokannassa.
Verkkolehtiä kokoelmassa oli noin 470 nimekettä. Tietokantoja oli yksi, MathScinet.
Matematiikka-kokoelmasta kartoitettiin seitsemän osa-aluetta. Todennäköisyyslaskentaa, kombinatoriikkaa & sovellettua matematiikkaa käsitteli yli 1/3 kirjoista (34 % / 1586 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Aritmetiikkaa, lukuteoriaa & algebraa käsitteli noin 19 % kirjoista (876 nimekettä) ja matemaattista analyysiä noin 18 % kirjoista (841 nimekettä). Matematiikan yleisteosten & filosofian (noin 10 % / 487 nimekettä), joukko-opin (noin 5 % / 218 nimekettä), geometrian & trigonometrian (noin 4 % / 179 nimekettä) ja topologian (noin 3 % / 121 nimekettä) osuudet kirjakokoelmasta olivat pienehköjä.
Käsikirjaston 23 nimekkeen kokoelma sisälsi edelleen hyödyllisen 10-osaisen hakuteoksen Encyclopaedia of mathematics, sanakirjoja ja matemaattisia taulukoita sekä muutaman bibliografian 1970-luvulta.
Painettuja lehtiä oli 3 nimekettä (American Mathematical Monthly, Journal of Mathematical Logic ja Mathematical Proceedings of the Cambridge Philosophical Society).
Sähkökirjoja kokoelmassa oli 3 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, 346 nimekettä Ebrary-tietokannassa sekä 10 nimekettä Taylor & Francis –tietokannassa.
Verkkolehtiä kokoelmassa oli noin 470 nimekettä. Tietokantoja oli yksi, MathScinet.