Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Doria etusivu
  • Stadia
  • Elmeri
  • Esittävä taide
  • Näytä viite
  •   Doria etusivu
  • Stadia
  • Elmeri
  • Esittävä taide
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Naamion takaa : näyttelijäntyön palapelini

Jokelin-Muilu, Jelena-Maria (2006-05-19)

 
Tweet refworks
 
Avaa tiedosto
stadia_1147815947_9.pdf (729.0Kt)
Lataukset: 


Jokelin-Muilu, Jelena-Maria
Helsinki Polytechnic Stadia Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia
19.05.2006
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:stadia-1147815947_9
Tiivistelmä
Opinnäytteen aihe syntyi tekijälle usein esitetystä kysymyksestä; onko tekijällä omia näyttelijäntyöllisiä tekniikoita, mitä ne ovat ja kuka aikamme suurista teatterintekijöistä vastaisi lähimmin tekijän ajatusmaailmaa näyttelijäntyöstä? Tekijä alkoi kasata palapeliä näyttelijäntyön eri osa-alueista ja paloista syntyi kokonaisuus. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millainen opinnäytetyön tekijä on teatterintekijänä ja näyttelijänä. Opinnäytetyössä selvitettiin ja kokeiltiin käytännössä erilaisia näyttelijäntyön tekniikoita ja niiden perusteita. Tekniikoita peilattiin niitä käyttäneiden viiden kuuluisan teatterintekijän kautta vuoropuhelun keinoin. Viisi valittua teatterintekijää olivat Jouko Turkka, Antonin Artaud, Konstantin Stanislavski, Kaisa Korhonen ja Bertolt Brecht. Näyttelijäntyön rankkuus ja fyysisyys esiintyivät työssä hyvin vahvana osana. Musta pedagogiikka joutui myös kritiikin kohteeksi työn tekijän omakohtaisten kokemusten saattelemana. Jouko Turkan metodit olivat suurennuslasin alla, metodit osoittautuivat tekijän suureksi yllätykseksi hyviksi, mutta tekijä kyseenalaisti keinot joita herra Turkka käytti. Tekijä testasi myös itsellään joitakin fyysisiä harjoitteita, teki ihmiskokeita, ymmärtääkseen metodeja paremmin. Antonin Artaud hylkäsi maallisen elämänsä ja uhrasi itsensä taiteelle, kun taas tekijän mielestä itsensä kokonaan uhraaminen ei voi olla oikea vaihtoehto. Kaisa Korhonen teatterintekijänä sai tekijän nyökyttelemään. Korhosen ajatukset näyttelijäntyöstä osuivat täydellisen yksiin tekijän kanssa. Tekijä haastatteli myös lukuisia näyttelijöitä, jotka olivat tehneet töitä Korhosen kanssa saadakseen vakuuden siitä, että Korhonen myös toteutti sanomansa asiat. Bertolt Brechtin kanssa tekijä kiisteli ulkokohtaisuudesta näyttelijäntyössä. Brechtillä se oli kaiken perustana, kun taas tekijä oli täysin sitä vastaan. Stanislavskin kanssa käytiin vuoropuhelua näyttelijäntyön perusasioista, laulu-,tanssi- ja puhetunneista ja muista näyttelijälle hyödyllisistä taidoista. Lopuksi tekijä laittoi itsensä tarjottimelle, pilkkoi pieniksi paloiksi ja alkoi tutkia palasia, kuinka tekijästä tuli tekijän näköinen näyttelijä.
 
Kokoelmat
  • Esittävä taide [38]
Kansalliskirjasto
Kirjastoverkkopalvelut
PL 15 (Unioninkatu 36) 00014 Helsingin yliopisto
Tietosuoja
doria-oa@helsinki.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatAsiasanatUusimmatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kansalliskirjasto
Kirjastoverkkopalvelut
PL 15 (Unioninkatu 36) 00014 Helsingin yliopisto
Tietosuoja
doria-oa@helsinki.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste