Selaus nimekkeen mukaan kokoelmassa

    • HIV-pikatestien testaus ja tulosten vertaaminen rutiinidiagnostiikan testituloksiin 

      Koljonen, Pauliina; Lindqvist, Annika (Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaHelsinki Polytechnic Stadia, 16.04.2007)
      Teimme opinnäytetyömme Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin laboratorion eli HUSLABin virologian osastolla hiv- hepatiittityöpisteessä. Työn tavoitteena oli selvittää kuinka luotettavia immunokromatografiset HIV-pikatestit ...
    • HPV In situ -hybridisaation käyttöönotto 

      Saloranta, Marjo; Suominen, Sara; Burakoff, Päivi (Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaHelsinki Polytechnic Stadia, 16.04.2007)
      Ihmisen papilloomavirus (Human papillomavirus HPV) aiheuttaa yleisen sukupuoliteitse leviävän tartuntataudin. Virusinfektiolla on todettu olevan yhteys kohdunkaulan syöpään ja on siksi tärkeä tutkimuskohde. Kätilöopiston ...
    • Immunoturbidometrisen fibriinimonomeerimäärityksen menetelmätestaus 

      Heiskanen, Riia (Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaHelsinki Polytechnic Stadia, 01.12.2006)
      Fibriinimonomeerejä syntyy fibrinogeenistä veren hyytyessä. Fibriinimonomeerit muodostavat liukoisia komplekseja, joiden olemassaolo voidaan osoittaa plasmasta silloin, kun niitä esiintyy veressä suuria määriä, kuten ...
    • Kotihoidon verinäytteet 

      Kärkkäinen, Niina; Savinainen, Kaisa (Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaHelsinki Polytechnic Stadia, 15.11.2006)
      Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tehdä prosessinkuvaus kotihoidon verinäytteistä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin laboratoriopalveluiden (HUSLAB) Meilahden sairaalan kliinisen kemian ja hematologian laboratoriossa ...
    • Kromogeenisten maljojen käyttö virtsaviljelyssä 

      Ek, Heini; Kanerva, Mervi; Laakkonen, Tiia (Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaHelsinki Polytechnic Stadia, 2007--)
      virtsatieinfektion aiheuttaa tavallisesti potilaan suolistosta peräisin oleva gramnegatiivinen sauvabakteeri ja joskus grampositiivinen kokkibakteeri. Virtsatieinfektioiden tavanomaisin aiheuttaja on E.coli. Virtsaviljelyn ...
    • Kudoskuljetusohjelmien vertailu rasvaisilla näytteillä 

      Heidi, Heinrichs (Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaHelsinki Polytechnic Stadia, 24.04.2007)
      Histologisen näytteen valmistukseen kuuluu fiksaatio, kudoskuljetus, valu, mikrotomia ja värjääminen. Kudoskuljetuksen epäonnistuessa kudoksen leikkautuvuus huononee, mikä puolestaan voi vaikuttaa lopullisen leikkeen laatuun ...
    • Mikroaaltouunin soveltuvuus fiksaatioon ja kudosprosessointiin sekä J.F.C-reagenssin sopivuus fiksaatioaineeksi mikroaaltouunimenetelmässä 

      Pitkähalme, Jenni; Sappinen, Leni; Savelius-Lipponen, Anne (Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaHelsinki Polytechnic Stadia, 30.05.2007)
      Vastauksen saaminen patologian laboratoriosta kestää jopa viikkoja, joten histologisten näytteiden käsittelyprosessia on tarpeen kehittää nopeammaksi. Työskentely patologian laboratoriossa automatisoituu koko ajan ja ...
    • Rutiinimenetelmillä ja Vitek2-laitteella saatujen tulosten vertailu bakteerien identifikaatio- ja antibioottiherkkyystutkimuksissa 

      Järveläinen Marika; Roslund, Iira; Silander Maarit (Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaHelsinki Polytechnic Stadia, 15.11.2006)
      Nykyään bakteerien identifikaatio- ja antibioottiherkkyysmääritykset tehdään kliinisen mikrobiologian laboratorioissa suurimmaksi osaksi manuaalisesti. Näytemäärät ovat lisääntyneet bakteriologian laboratorioissa, ja siksi ...
    • Streptococcus agalactiae (GBS) PNA FISH -tekniikan soveltuminen B-ryhmän streptokokin tunnistukseen 

      Polichronidis, Sofia (Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaHelsinki Polytechnic Stadia, 10.05.2007)
    • Streptococcus agalactiae (GBS) PNA FISH -tekniikan soveltuminen B-ryhmän streptokokin tunnistukseen 

      Polichronidis, Sofia (Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaHelsinki Polytechnic Stadia, 10.05.2007)
      B-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki (GBS = Group B Streptococcus, Streptococcus agalactiae)aiheuttaa vakavia infektioita yleensä astasyntyneillä. Tartunta saadaan yleensä synnytyskanavasta ja riskitekijöinä ovat muun ...
    • Suuren riskin HPV:n osoittaminen nestemäisistä gynekologisista irtosolunäytteistä (ThinPrep®) in situ hybridisaatio -menetelmällä 

      Winter, Jenni (Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaHelsinki Polytechnic Stadia, 29.11.2007)
      Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti naisten toiseksi yleisin syöpätauti. Tutkimuksilla on osoitettu, että 99,7 %:ssa tapauksista taustalla on suuren riskin HPV-infektio (HR-HPV). HPV-infektio voidaan todeta naisilta ...
    • Sytosentrifugivalmisteiden Papanicolaou-värjäyksen optimointi 

      Iivonen, Sanna; Routa, Karoliina (Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaHelsinki Polytechnic Stadia, 29.11.2007)
      Papanicolaou-värjäys on hematoksyliini-eosiinivärjäyksen pohjalta kehitetty erikoisvärjäys sytologisille näytteille. Värjäyksestä on olemassa monia erilaisia variaatioita. Jokainen laboratorio joutuu kehittämään oman ...
    • Säilytysolosuhteiden vaikutus anaerobisten bakteerien kasvuun FAA-maljalla 

      Ahonen, Laura (Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaHelsinki Polytechnic Stadia, 29.11.2007)
      Fastidious Anaerobe Agareja, eli FAA-maljoja käytetään HUSLABin kliinisen mikrobiologian vastuualueen bakteriologian osastolla anaerobisten bakteerien viljelyn yleismaljana. Tähän asti maljoja on säilytetty normaaliatmosfäärissä. ...
    • Tioglykolaattiputki bakteerien tunnistuksen apuna 

      Ihala, Hanna; Paavola, Jonna (Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaHelsinki Polytechnic Stadia, 08.12.2006)
      Teimme opinnäytetyömme HUSLABin Kliinisen mikrobiologian vastuualueen bakteriologian osaston pyynnöstä.Osastolla toivottiin, että opinnäytetyömme auttaisi bakteriologian osaston työntekijöitä paremmin hyödyntämään päivittäin ...
    • Tissue-Tek GLC 550 -peitinlasiautomaatissa esiintyneet käyttöongelmat ja niiden vähentäminen 

      Hämäläinen, Päivi (Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaHelsinki Polytechnic Stadia, 25.04.2008)
      Patologian laboratoriossa leikepreparaatin valmistuksen viimeinen vaihe on objektilasin peittäminen. Tämä voidaan suorittaa manuaalisesti tai peitinautomaatilla. Objektilasin ja peitinlasin väliin tulee peitinaine, joita ...
    • Torque teno -viruksen proteiinien tuotto ja puhdistus 

      Lönn, Eija (Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaHelsinki Polytechnic Stadia, 24.05.2007)
      Torque teno -virus (TTV, TT-virus) on uusimpia löydettyjä ihmisviruksia ja se on erittäin yleinen täysin terveissäkin ihmisissä. Sitä kantaa ihmisistä yli 80 % kantajan maantieteellisestä sijainnista tai iästä riippumatta. ...
    • Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 

      Kiema, Miia (Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaHelsinki Polytechnic Stadia, 09.05.2007)
      Opinnäytteeni tavoitteena oli kartoittaa HUSLAB:n immunologian osastolle työhyvinvoinnin parantavia kehittämisehdotuksia ja laatia saatujen vastausten pohjalta työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. Työn aloite tuli ...