Kielikylpydidaktiikkaa kehittämässä : 3-6-vuotiaiden kielikylpylasten kielellinen kehitys ja kielikylpydidaktiikan kehittäminen päiväkodissa
Harju-Luukkainen, Heidi (2007-11-24)
Harju-Luukkainen, Heidi
Åbo Akademis förlag - Åbo Akademi University Press
24.11.2007
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-765-393-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-765-393-0
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millainen on päiväkoti-ikäisten kielikylpylasten nimeämisvalmius ja kielenhallinta suomen ja ruotsin kielissä, ja näihin tutkimustuloksiin liittyen selvittää seikat, jotka ilmentävät kielikylpydidaktiikkaa päiväkodissa toimintatutkimuksen ja kirjallisuus-tarkastelun lähtökohdista.
Pitkittäistutkimukseen osallistui vuosina 2003–2005 yhteensä 133 iältään 3–6-vuotiasta äidinkieleltään suomenkielistä kielikylpylasta. Mittauskertoja oli kahden ja puolen vuoden aikana kaiken kaikkiaan neljä. Jokaisen mittauskerran aikana yksittäiselle lapselle suoritettiin neljä erillistä mittausta. Vuosien aikana lapsille suoritettiin kaikkiaan 1134 mittausta. Tutkimuksen aineisto kerättiin lapsille suoritetuilla kielenhallintaa ja nimeämisvalmiutta mittaavilla tutkimusvälineillä, jotka oli käännetty sekä suomen että ruotsin kielille. Tämän lisäksi tutkimusaineisto koostuu nauhoitetuista vastauksista nimeämisvalmiutta mittaavan tutkimusvälineen osalta. Didaktiikan kehittämisen pohjana toimi toimintatutkimuksen ja kirjallisuustarkastelun avulla saavutettu aineisto. Aineiston analysoinnissa on hyödynnetty metodologista triangulaatiota. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti kummankin tutkimusvälineen osalta. Tämän lisäksi syvyyttä kielen kehityksen kuvaamiseen toi lasten nauhoitettujen vastausten sisällönanalyysi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa pääosin modernin sosiokulttuurisen teorian näkemyksiin toisen kielen kehityksestä ja oppimisesta. Tutkimuksen näkökulma on näin ollen sekä lingvistinen että pedagoginen. Teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiokulttuurinen näkökulma. Viitekehyksen syntyyn vaikuttaneista teoreetikoista tärkeimpinä mainittakoon Vygotski, Spolsky, van Lier ja Cummins.
Tutkimustulosten mukaan kielikylpylasten kielitaito kehittyi 3–6 ikävuoden aikana eri mittausvälineiden osalta odotetulla tavalla. Kielikylpylapset saavuttavat erittäin hyvät kielenhallinnan taidot kuullun ymmärtämisessä. Nimeämisvalmiuden taidot eivät olleet yhtä hyvät. Lasten ruotsin kielen osaaminen oli jokaisen mittausvälineen osalta heikompaa kuin suomen kielen osaaminen, mutta oletettavasti kielten yhteisen kognitiivisen alueen vuoksi ruotsin kielen osaaminen saavutti suomen kielen osaamista noin 6–7 prosenttiyksikön vuosivauhtia. Lapsilla oli havaittavissa kynnys kielen kehityksessä vuotta aikaisemmin äidinkielessä kuin kielikylpykielessä. Ruotsin kielen nimeämisvalmiuden osalta ongelmaksi osoittautuivat iän myötä eriytyvät tulokset. Lasten strategioiden hyödyntäminen nimeämisessä osoitti luovuutta, ja tutkimustulokset antoivat myös viitteitä siitä, että lapset käyttäisivät kielikylpykieltä ajattelun välineenä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Näiden lisäksi tutkimustuloksista, toimintatutkimuksesta ja kirjallisuuskatsauksesta oli luotavissa kielikylpypäiväkodeille yleinen didaktinen malli.
Pitkittäistutkimukseen osallistui vuosina 2003–2005 yhteensä 133 iältään 3–6-vuotiasta äidinkieleltään suomenkielistä kielikylpylasta. Mittauskertoja oli kahden ja puolen vuoden aikana kaiken kaikkiaan neljä. Jokaisen mittauskerran aikana yksittäiselle lapselle suoritettiin neljä erillistä mittausta. Vuosien aikana lapsille suoritettiin kaikkiaan 1134 mittausta. Tutkimuksen aineisto kerättiin lapsille suoritetuilla kielenhallintaa ja nimeämisvalmiutta mittaavilla tutkimusvälineillä, jotka oli käännetty sekä suomen että ruotsin kielille. Tämän lisäksi tutkimusaineisto koostuu nauhoitetuista vastauksista nimeämisvalmiutta mittaavan tutkimusvälineen osalta. Didaktiikan kehittämisen pohjana toimi toimintatutkimuksen ja kirjallisuustarkastelun avulla saavutettu aineisto. Aineiston analysoinnissa on hyödynnetty metodologista triangulaatiota. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti kummankin tutkimusvälineen osalta. Tämän lisäksi syvyyttä kielen kehityksen kuvaamiseen toi lasten nauhoitettujen vastausten sisällönanalyysi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa pääosin modernin sosiokulttuurisen teorian näkemyksiin toisen kielen kehityksestä ja oppimisesta. Tutkimuksen näkökulma on näin ollen sekä lingvistinen että pedagoginen. Teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiokulttuurinen näkökulma. Viitekehyksen syntyyn vaikuttaneista teoreetikoista tärkeimpinä mainittakoon Vygotski, Spolsky, van Lier ja Cummins.
Tutkimustulosten mukaan kielikylpylasten kielitaito kehittyi 3–6 ikävuoden aikana eri mittausvälineiden osalta odotetulla tavalla. Kielikylpylapset saavuttavat erittäin hyvät kielenhallinnan taidot kuullun ymmärtämisessä. Nimeämisvalmiuden taidot eivät olleet yhtä hyvät. Lasten ruotsin kielen osaaminen oli jokaisen mittausvälineen osalta heikompaa kuin suomen kielen osaaminen, mutta oletettavasti kielten yhteisen kognitiivisen alueen vuoksi ruotsin kielen osaaminen saavutti suomen kielen osaamista noin 6–7 prosenttiyksikön vuosivauhtia. Lapsilla oli havaittavissa kynnys kielen kehityksessä vuotta aikaisemmin äidinkielessä kuin kielikylpykielessä. Ruotsin kielen nimeämisvalmiuden osalta ongelmaksi osoittautuivat iän myötä eriytyvät tulokset. Lasten strategioiden hyödyntäminen nimeämisessä osoitti luovuutta, ja tutkimustulokset antoivat myös viitteitä siitä, että lapset käyttäisivät kielikylpykieltä ajattelun välineenä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Näiden lisäksi tutkimustuloksista, toimintatutkimuksesta ja kirjallisuuskatsauksesta oli luotavissa kielikylpypäiväkodeille yleinen didaktinen malli.
Kokoelmat
- 516 Kasvatustieteet [107]