Kielikylpydidaktiikkaa kehittämässä : 3-6-vuotiaiden kielikylpylasten kielellinen kehitys ja kielikylpydidaktiikan kehittäminen päiväkodissa

Abstract

The goal of this study is to determine the naming ability in Finnish and Swedish of nursery school-aged children participating in a language immersion programme, as well as their command of both languages. The study also aims to describe factors reflecting language immersion teaching in nursery schools based on action research and a literature survey.

The longitudinal study, conducted in 2003–2005, comprised 133 native Finnish three- to six-year-old children in language immersion programmes. A total of four measurements were carried out over two and a half years. In each measurement, four separate tests were given to each child (totally 1134 measurements). Research material was collected using survey tools that measured the children’s naming ability and command of language. The tools had been translated into both Finnish and Swedish. The material also includes taped responses related to the tool for naming ability. Didactic approaches were developed on the basis of material from action research and the literature survey. The material was examined using methodological triangulation, and a quantitative analysis was made of each survey tool. Furthermore, a content analysis of the children’s taped responses gave further depth to the description of language development.

The theoretical framework of the study is mainly based on modern sociocultural theories of second language development and acquisition. Thus, the approach is both linguistic and pedagogic, with emphasis lying on the latter. The socioculturally-oriented framework of this study is mainly influenced by the theorists Vygotski, Spolsky, van Lier and Cummins.

According to the results, the language skills of children in language immersion programmes develop as expected from age three to six in the fields studied. In the field of language command, the children acquired excellent skills in listening comprehension. Their naming ability was not as good. In each test, the children showed weaker skills in Swedish than in Finnish. However, based on the assumption that the two languages have a shared cognitive field, the skills in Swedish catch up with the skills in Finnish at an annual rate of 6–7 per cent. The study indicates that children meet a language development threshold one year earlier in their native language than they do in the immersion language. As for the naming ability in Swedish, problems arose from the fact that the deviation in results increases with age. Children showed creativity in their use of naming strategies. Judging by the research results, children begin to use the immersion language as a tool for thought at a very early phase. The research results, action research and literature survey were also used to create a general educational model for language immersion.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millainen on päiväkoti-ikäisten kielikylpylasten nimeämisvalmius ja kielenhallinta suomen ja ruotsin kielissä, ja näihin tutkimustuloksiin liittyen selvittää seikat, jotka ilmentävät kielikylpydidaktiikkaa päiväkodissa toimintatutkimuksen ja kirjallisuus-tarkastelun lähtökohdista.

Pitkittäistutkimukseen osallistui vuosina 2003–2005 yhteensä 133 iältään 3–6-vuotiasta äidinkieleltään suomenkielistä kielikylpylasta. Mittauskertoja oli kahden ja puolen vuoden aikana kaiken kaikkiaan neljä. Jokaisen mittauskerran aikana yksittäiselle lapselle suoritettiin neljä erillistä mittausta. Vuosien aikana lapsille suoritettiin kaikkiaan 1134 mittausta. Tutkimuksen aineisto kerättiin lapsille suoritetuilla kielenhallintaa ja nimeämisvalmiutta mittaavilla tutkimusvälineillä, jotka oli käännetty sekä suomen että ruotsin kielille. Tämän lisäksi tutkimusaineisto koostuu nauhoitetuista vastauksista nimeämisvalmiutta mittaavan tutkimusvälineen osalta. Didaktiikan kehittämisen pohjana toimi toimintatutkimuksen ja kirjallisuustarkastelun avulla saavutettu aineisto. Aineiston analysoinnissa on hyödynnetty metodologista triangulaatiota. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti kummankin tutkimusvälineen osalta. Tämän lisäksi syvyyttä kielen kehityksen kuvaamiseen toi lasten nauhoitettujen vastausten sisällönanalyysi.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa pääosin modernin sosiokulttuurisen teorian näkemyksiin toisen kielen kehityksestä ja oppimisesta. Tutkimuksen näkökulma on näin ollen sekä lingvistinen että pedagoginen. Teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiokulttuurinen näkökulma. Viitekehyksen syntyyn vaikuttaneista teoreetikoista tärkeimpinä mainittakoon Vygotski, Spolsky, van Lier ja Cummins.

Tutkimustulosten mukaan kielikylpylasten kielitaito kehittyi 3–6 ikävuoden aikana eri mittausvälineiden osalta odotetulla tavalla. Kielikylpylapset saavuttavat erittäin hyvät kielenhallinnan taidot kuullun ymmärtämisessä. Nimeämisvalmiuden taidot eivät olleet yhtä hyvät. Lasten ruotsin kielen osaaminen oli jokaisen mittausvälineen osalta heikompaa kuin suomen kielen osaaminen, mutta oletettavasti kielten yhteisen kognitiivisen alueen vuoksi ruotsin kielen osaaminen saavutti suomen kielen osaamista noin 6–7 prosenttiyksikön vuosivauhtia. Lapsilla oli havaittavissa kynnys kielen kehityksessä vuotta aikaisemmin äidinkielessä kuin kielikylpykielessä. Ruotsin kielen nimeämisvalmiuden osalta ongelmaksi osoittautuivat iän myötä eriytyvät tulokset. Lasten strategioiden hyödyntäminen nimeämisessä osoitti luovuutta, ja tutkimustulokset antoivat myös viitteitä siitä, että lapset käyttäisivät kielikylpykieltä ajattelun välineenä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Näiden lisäksi tutkimustuloksista, toimintatutkimuksesta ja kirjallisuuskatsauksesta oli luotavissa kielikylpypäiväkodeille yleinen didaktinen malli.