Etätyömahdollisuuksien kehittäminen Puolustusvoimissa
Kähkönen, Tiina (2024)
Kähkönen, Tiina
Maanpuolustuskorkeakoulu
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Maanpuolustuskorkeakoulu
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3459-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3459-3
Tiivistelmä
Tämän sotatieteellisen johtamisen alan monimenetelmällisen tutkimuksen tavoitteena oli nykyisessä toimintaympäristössä, etätyön lisääntyessä ja Nato-ajan Suomessakin alettua, tuottaa tutkimuksella saatua tietoa etätyön onnistumisen edellytyksistä ja kehittämismahdollisuuksista. Henkilöstöresurssien johtamiseen tähtäävän tutkimuksen merkitys ja tarve tiivistyy siihen, että se luo parempia mahdollisuuksia edelleen kehittää toimintaa ja parantaa tuloksellisuutta sekä johtamiskäytäntöjä. Tutkimustulokset toimivat johdon päätöksenteon tukena ja onnistuneet päätökset sekä henkilöstön työtyytyväisyyden lisääntyminen lisäävät myös organisaation tuloksellisuutta ja suorituskykyä. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli löytää vastauksia edellä mainittuihin tutkimustarpeisiin.
Tämän väitöstutkimuksen päätarkoitus oli tutkia, miten Puolustusvoimissa voitaisiin kehittää etätyömahdollisuuksia. Neljän itsenäisen osajulkaisun tulosten kautta oli mahdollista vastata päätutkimuskysymykseen. Tämän tutkimustyön aikana muodostui Puolustusvoimissa relevantti etätyömahdollisuuksia kehittävä malli. Etätyömahdollisuuksia voidaan kehittää dynaamisen, syklisen prosessin avulla, joka vaatii säännöllistä huomiota ja päivitystyötä organisaatiossa. Prosessiin ehdotettiin sisältyväksi: 1) säännölliset työntekijöiden etätyöedellytyksiä mittaavat henkilöstökyselyt, 2) työntekijöiltä kehityskeskusteluiden yhteydessä kerätyt etätyötä koskevat työntekijäpalautteet, 3) johtamisvastuussa oleville suunnatut etäjohtamiskoulutukset sekä työntekijöille suunnatut tietosuojaosaamista lisäävät koulutukset testeineen, ja 4) etätyötä koskevien ohjeiden säännöllinen päivittäminen sekä parhaiksi todettujen käytäntöjen jalkauttaminen näkyväksi työntekijöiden arjessa.
Tämän väitöstutkimuksen tieteellinen kontribuutio liittyy keskusteluun etätyöedellytysten ja -vaikutusten tunnistamisesta erityisesti tuomalla tieteelliseen keskusteluun uusia elementtejä integroimalla aikaisempien tutkimusten löydöksiä ja muodostamalla niiden avulla validoidun etätyöedellytyksiä mittaavan mittariston. Tässä tutkimuksessa muodostettiin käsitteellinen malli etätyöedellytyksistä, jolloin mittaristoon sisältyy viisi kategoriaa: 1) tehtävänkuva, 2) työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen, 3) tuottavuus, 4) kestävä kehitys, ja 5) luottamus. Validoitu etätyöedellytyksiä mittaava mittaristo tarjoaa merkittävän edistysaskeleen etätyön tutkimukseen johtamisen tieteenalalla. Tässä tutkimuksessa saavutettiin empiiriset todisteet siitä, että mittaristo on luotettava ja toimiva. Tämä tutkimus antoi tietoa todellisesta työelämän kontekstista ja voi siten edistää johtajien ymmärrystä etätyöedellytysten tunnistamisesta, mittaamisesta ja etätyömahdollisuuksien kehittämisestä. Johtamisen kehittämistä ajatellen, tämän tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokkaita käytännön huomioita ja työkaluja, joita organisaatiojohto voi halutessaan hyödyntää etätyökäytäntöjä kehittäessään.
Tämän väitöstutkimuksen päätarkoitus oli tutkia, miten Puolustusvoimissa voitaisiin kehittää etätyömahdollisuuksia. Neljän itsenäisen osajulkaisun tulosten kautta oli mahdollista vastata päätutkimuskysymykseen. Tämän tutkimustyön aikana muodostui Puolustusvoimissa relevantti etätyömahdollisuuksia kehittävä malli. Etätyömahdollisuuksia voidaan kehittää dynaamisen, syklisen prosessin avulla, joka vaatii säännöllistä huomiota ja päivitystyötä organisaatiossa. Prosessiin ehdotettiin sisältyväksi: 1) säännölliset työntekijöiden etätyöedellytyksiä mittaavat henkilöstökyselyt, 2) työntekijöiltä kehityskeskusteluiden yhteydessä kerätyt etätyötä koskevat työntekijäpalautteet, 3) johtamisvastuussa oleville suunnatut etäjohtamiskoulutukset sekä työntekijöille suunnatut tietosuojaosaamista lisäävät koulutukset testeineen, ja 4) etätyötä koskevien ohjeiden säännöllinen päivittäminen sekä parhaiksi todettujen käytäntöjen jalkauttaminen näkyväksi työntekijöiden arjessa.
Tämän väitöstutkimuksen tieteellinen kontribuutio liittyy keskusteluun etätyöedellytysten ja -vaikutusten tunnistamisesta erityisesti tuomalla tieteelliseen keskusteluun uusia elementtejä integroimalla aikaisempien tutkimusten löydöksiä ja muodostamalla niiden avulla validoidun etätyöedellytyksiä mittaavan mittariston. Tässä tutkimuksessa muodostettiin käsitteellinen malli etätyöedellytyksistä, jolloin mittaristoon sisältyy viisi kategoriaa: 1) tehtävänkuva, 2) työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen, 3) tuottavuus, 4) kestävä kehitys, ja 5) luottamus. Validoitu etätyöedellytyksiä mittaava mittaristo tarjoaa merkittävän edistysaskeleen etätyön tutkimukseen johtamisen tieteenalalla. Tässä tutkimuksessa saavutettiin empiiriset todisteet siitä, että mittaristo on luotettava ja toimiva. Tämä tutkimus antoi tietoa todellisesta työelämän kontekstista ja voi siten edistää johtajien ymmärrystä etätyöedellytysten tunnistamisesta, mittaamisesta ja etätyömahdollisuuksien kehittämisestä. Johtamisen kehittämistä ajatellen, tämän tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokkaita käytännön huomioita ja työkaluja, joita organisaatiojohto voi halutessaan hyödyntää etätyökäytäntöjä kehittäessään.
Kokoelmat
- Julkaisut [513]