Koto-SIB -kokeilun vaikutukset ja käytännön toteutus
Karhinen, Risto; Koivula, Nella; Koivula, Tiina; Oosi, Olli; Pesola, Hanna; Sarvimäki, Matti; Virkola, Tuomo (2024-09-04)
Tässä tietueessa ei ole tiedostoja, ainoastaan metadata.
Karhinen, Risto
Koivula, Nella
Koivula, Tiina
Oosi, Olli
Pesola, Hanna
Sarvimäki, Matti
Virkola, Tuomo
Työ- ja elinkeinoministeriö
04.09.2024
Kuvaus
nonPeerReviewed
Tiivistelmä
Selvityksessä arvioidaan vuosina 2016–2019 toteutetun Koto-SIB -kokeilun vaikuttavuutta sekä kokeilun ja toimintamallien kustannustehokkuutta ja käytännön toteutusta.
Ensimmäisessä osassa arvioidaan Koto-SIB -kokeilun vaikuttavuutta kokeilun osana luodun satunnaistetun koeasetelman avulla. Koto-SIB paransi merkittävästi osallistujien työmarkkinatulemia, lisäsi heidän maksamiaan veroja ja vähensi heidän saamiaan tulonsiirtoja. Koeryhmään arvottujen maahanmuuttajien työtulot satunnaistamista seuraavien kolmen vuoden aikana olivat keskimäärin 4 500 euroa (18 %) korkeammat kuin verrokkiryhmässä. Samana ajanjaksona koeryhmän jäsenet maksoivat keskimäärin 1 330 euroa enemmän veroja ja vastaanottivat 1 340 euroa vähemmän tulonsiirtoja kuin verrokkiryhmän jäsenet. Koto-SIB -ohjelma tuotti kolmen vuoden aikana keskimäärin 2 670 euron (12 %) säästön julkiselle sektorille jokaista kokeiluun arvottua maahanmuuttajaa kohti.
Toisessa osassa arvioidaan kokeilun käytännön toteutusta sekä vaikuttavuusinvestointimallin toimivuutta TE-palveluissa kirjallisen aineiston analyysin ja eri toimijoiden haastatteluiden pohjalta. Keskeiset keinot madaltaa työllistymisen esteitä olivat haastattelujen mukaan yksilölliseen palveluun panostaminen, kielitaidon kehittäminen sekä työnantajan ja asiakkaan kohtaamisten mahdollistaminen. Kielen oppimisen kannalta tärkeänä pidettiin kielen oppimista työpaikalla ja kielen oppimisen tukemista.
Ensimmäisessä osassa arvioidaan Koto-SIB -kokeilun vaikuttavuutta kokeilun osana luodun satunnaistetun koeasetelman avulla. Koto-SIB paransi merkittävästi osallistujien työmarkkinatulemia, lisäsi heidän maksamiaan veroja ja vähensi heidän saamiaan tulonsiirtoja. Koeryhmään arvottujen maahanmuuttajien työtulot satunnaistamista seuraavien kolmen vuoden aikana olivat keskimäärin 4 500 euroa (18 %) korkeammat kuin verrokkiryhmässä. Samana ajanjaksona koeryhmän jäsenet maksoivat keskimäärin 1 330 euroa enemmän veroja ja vastaanottivat 1 340 euroa vähemmän tulonsiirtoja kuin verrokkiryhmän jäsenet. Koto-SIB -ohjelma tuotti kolmen vuoden aikana keskimäärin 2 670 euron (12 %) säästön julkiselle sektorille jokaista kokeiluun arvottua maahanmuuttajaa kohti.
Toisessa osassa arvioidaan kokeilun käytännön toteutusta sekä vaikuttavuusinvestointimallin toimivuutta TE-palveluissa kirjallisen aineiston analyysin ja eri toimijoiden haastatteluiden pohjalta. Keskeiset keinot madaltaa työllistymisen esteitä olivat haastattelujen mukaan yksilölliseen palveluun panostaminen, kielitaidon kehittäminen sekä työnantajan ja asiakkaan kohtaamisten mahdollistaminen. Kielen oppimisen kannalta tärkeänä pidettiin kielen oppimista työpaikalla ja kielen oppimisen tukemista.
Tutkimusteema
Työmarkkinat ja koulutus
Avainsanat
maahanmuutto, työllistyminen, kotoutuminen (maahanmuuttajat), vaikuttavuus