Korian vanhan sillan kunnossapitosuunnitelma

Abstract

Korian vanha ja uusi silta muodostavat valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön (RKY) ja sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävällä Kymijokilaakson kulttuurimaiseman maisema-alueella. Museokohteena Korian sillat ovat helposti saavutettavissa. Kohteen saavutettavuutta parannetaan uusimalla opastaulut ja parantamalla viitoitusta kohteelle. Korian vanha silta otettiin museokohteeksi 1995 ympäristöministeriön suojelupäätöksen jälkeen.

Kymijoki on aina muodostanut merkittävän luonnonesteen maaliikenteelle. Pysyviä siltoja joen yli oli pitkään vain Suurella Rantatiellä lähellä Suomenlahden rannikkoa. Korian vanha silta rakennettiin osana Pietarin rataa 1869–1870. Rautatie linjattiin kauas rannikosta kustannusperustein, eli valittu linjaus vaati vain muutaman sillan rakentamisen, joista vain Korian silta on säilynyt. Pietarin radalla oli suuri merkitys ns. Vanhan Suomen liittymisessä kiinteämmin osaksi muuta maata. Rata rakennettiin keisarin käskystä, ja suurelta osin keisarin antamalla rahoituksella. Rakentaminen kytkeytyy myös Suomen kansanvaltaisen hallintomallin syntymään siinä mielessä, että rataa varten tarvittavia lainoja varten oli lain mukaan kutsuttava säädyt koolle, ja keisarikunnalle hyödyllisenä hankkeena Pietarin radalla todennäköisesti oli osansa keisarin lopullisessa päätöksessä kutsua valtiopäivät koolle vuonna 1863. Korian sillan historia kytkeytyy myös nälkävuosiin ja hätäaputöihin, ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan tapahtumiin ja suomalaiseen sotilaskoulutukseen. Mielenkiintoista on myös sillan hyödyntäminen maantieliikenteen käytössä 1920-luvulta lähtien, kun sen ominaisuudet eivät enää riittäneet rautatiekaluston kehittyessä. Tämä oli tyypillistä varhaisten suurten rautatiesiltojen yhteydessä lähinnä jo olemassa olevan rakenteen hyödyntämisen vuoksi.

Korian silta oli omana aikanaan poikkeuksellisen vaativa suunnittelu- ja rakennustyö, joka erityisen hyvin kuvaa uuden aikakauden ja uuden liikennemuodon mahdollisuuksia ja haasteita. Liikenteelliseltä merkitykseltään sillalla on erittäin korkea arvo, koska sen kautta Suomen rataverkko kytkeytyi emämaan pääkaupunkiin. Museaalisesta näkökulmasta katsottuna sillan kunto on hyvä, mutta käyttäjien näkökulmasta sitä ympäristöineen on syytä kunnostaa kunnossapitosuunnitelman mukaisesti. Toimenpiteillä pyritään korostamaan sillan ja sen ympäristön tulkittavuutta, sekä parantamaan sen käytettävyyttä ja turvallisuutta. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä sillan ja sen lähiympäristön kehittämiseksi ja hoitamiseksi tienpitäjän ja matkailijan näkökulmasta. Suunnitelma sisältää hoitourakkaan sisällytettävät tieympäristön hoitotoimenpiteet sekä kohteen ympäristön kunnostustoimenpiteitä ja suuntaviivoja sillan mahdolliselle korjaukselle. Hoitourakkaan sisällytettävät hoitotoimenpiteet on esitetty tiivistetysti työkohtaisen tarkennuksen liitteessä ja kohdekortissa.