Vuoden 2017 asumistukiuudistuksen vaikutukset opiskelijoiden asumiseen ja opintoihin
Kylliäinen, Olavi; Lyytikäinen, Teemu; Toikka, Max; Tuomala, Juha (2024-09-03)
Kylliäinen, Olavi
Lyytikäinen, Teemu
Toikka, Max
Tuomala, Juha
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
03.09.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-297-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-297-1
Kuvaus
nonPeerReviewed
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa arvioidaan vuoden 2017 asumistukiuudistuksen vaikutuksia korkeakouluopiskelijoiden asumisvalintoihin ja opintopistesuorituksiin. Tulokset koskevat nimenomaan korkeakouluopiskelijoita, mutta heistä puhutaan tutkimuksessa yksinkertaisesti opiskelijoina.
Uudistuksen myötä pääosa lapsettomista korkeakouluopiskelijoista siirtyi opintotuen asumislisältä yleisen asumistuen piiriin. Asumisen tuki kasvoi yksinasuvilla opiskelijoilla etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa asumiskustannukset ovat muuta maata korkeammat. Toisaalta uudistuksen jälkeen monen ei-opiskelevan puolison kanssa asuvan opiskelijan asumisen tuki vähentyi puolison tulojen takia.
Uudistus kasvatti asumiskuluihin kohdennettua tukea, ja loi yleisessä asumistuessa huomioitavaa enimmäisvuokraa edullisemmin asuville opiskelijoille kannusteen parantaa asumistasoaan. Yksinasumisesta tuli opiskelijoille aiempaan verrattuna taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto. Yleisen asumistuen ehtona ei ole opintojen suorittaminen, joten uudistus saattoi myös vaikuttaa opintosuoritteisiin. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten opiskelijat reagoivat näihin kannusteisiin.
Tutkimuksessa käytetään yksilötason rekisteriaineistoja, jotka sisältävät vuositason tietoja kaikista Suomen väestöön kuuluvista henkilöistä vuosilta 2012–2022, ja rakennus- ja asuntokantaa koskevia rekisteriaineistoja.
Tutkimuksen kohdejoukko rajataan päätoimisiin 18–29-vuotiaisiin opiskelijoihin, joihin uudistus todennäköisimmin vaikutti. Opiskelijoiden asumisvalintojen kehitystä verrataan muihin nuoriin aikuisiin, jotka eivät olleet opiskelijoita. Suurimmassa osassa analyysejä näistä ryhmistä ovat mukana vain vuokralla asuneet.
Tutkimuksen tulosten perusteella yleisen asumistuen piiriin siirtyminen lisäsi opiskelijoiden yksinasumista merkittävästi. Ennen uudistusta noin 40 prosenttia itsenäisesti asuvista päätoimisista korkeakouluopiskelijoista asui yksin, mutta vuoteen 2022 mennessä osuus oli noussut yli 60 prosenttiin. Myös vertailuryhmän nuorten aikuisten yksinasuminen kasvoi samana ajanjaksona, mutta opiskelijoilla muutos oli yli 10 prosenttiyksikköä suurempi.
Uudistuksen jälkeen vanhempiensa luota pois muuttaneet opiskelijat asettuivat yhä useammin asumaan yksin kimppa-asunnon sijaan. Myös opiskelijoiden muuttaminen kimppa-asunnosta ja puolison luota yksinasuvaksi lisääntyi, toisin kuin vertailuryhmässä. Samalla jo yksinasuvien opiskelijoiden muuttaminen jonkun kanssa yhteen harvinaistui, eli yksinasumisesta tuli aiempaa pysyvämpää.
Uudistuksen jälkeinen yksinasumisen yleistyminen kasvatti asumisväljyyttä hieman. Toisaalta tutkimuksen perusteella ei ole näyttöä siitä, että opiskelijat olisivat muuttaneet aiempaa kalliimmille asuinalueille.
Opiskelijoiden saamien tukien yhteismäärän (opintorahan ja asumistuen summa) keskiarvo kasvoi uudistuksen myötä jonkin verran, vaikka opintorahaa leikattiin samaan aikaan. Keskimääräisissä tukimuutoksissa oli kuitenkin alueellisia eroja, koska yleisen asumistuen enimmäismäärän vaikuttaa asuinkunnan vuokrataso. Pääkaupunkiseudulla opiskelijoiden asumistuki, ja siten sen ja opintorahan summa, kasvoi keskimäärin enemmän kuin muualla maassa, jossa opintorahan leikkaus kompensoi suuren osan asumistuen noususta.
Asumisessa havaittuihin muutoksiin on osaltaan voinut vaikuttaa myös asumistukiuudistuksen kanssa samana vuonna toteutettu opintorahan leikkaus ja valtion takaaman opintolainan enimmäismäärän muutos.
Tutkimuksessa havaitaan kesäopintojen vähentyneen uudistuksen jälkeen, mutta niiden merkitys opintojen etenemisen kannalta oli jo alun alkaen hyvin pieni. Ennen uudistusta asumislisää maksettiin vain opintotukikuukausilta, joten opiskelijan täytyi suorittaa kesäopintoja ja nostaa opintotukea saadakseen sitä kesällä. Uudistuksen jälkeen ei tarvinnut suorittaa kesäopintoja asumistukea saadakseen. Myös koko vuoden opintopistekertymä väheni uudistuksen jälkeen. On mahdollista, että asumistuen uudistuksen myötä poistunut opintosuoritusvelvoite vaikutti tähän kehitykseen.
Uudistuksen myötä pääosa lapsettomista korkeakouluopiskelijoista siirtyi opintotuen asumislisältä yleisen asumistuen piiriin. Asumisen tuki kasvoi yksinasuvilla opiskelijoilla etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa asumiskustannukset ovat muuta maata korkeammat. Toisaalta uudistuksen jälkeen monen ei-opiskelevan puolison kanssa asuvan opiskelijan asumisen tuki vähentyi puolison tulojen takia.
Uudistus kasvatti asumiskuluihin kohdennettua tukea, ja loi yleisessä asumistuessa huomioitavaa enimmäisvuokraa edullisemmin asuville opiskelijoille kannusteen parantaa asumistasoaan. Yksinasumisesta tuli opiskelijoille aiempaan verrattuna taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto. Yleisen asumistuen ehtona ei ole opintojen suorittaminen, joten uudistus saattoi myös vaikuttaa opintosuoritteisiin. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten opiskelijat reagoivat näihin kannusteisiin.
Tutkimuksessa käytetään yksilötason rekisteriaineistoja, jotka sisältävät vuositason tietoja kaikista Suomen väestöön kuuluvista henkilöistä vuosilta 2012–2022, ja rakennus- ja asuntokantaa koskevia rekisteriaineistoja.
Tutkimuksen kohdejoukko rajataan päätoimisiin 18–29-vuotiaisiin opiskelijoihin, joihin uudistus todennäköisimmin vaikutti. Opiskelijoiden asumisvalintojen kehitystä verrataan muihin nuoriin aikuisiin, jotka eivät olleet opiskelijoita. Suurimmassa osassa analyysejä näistä ryhmistä ovat mukana vain vuokralla asuneet.
Tutkimuksen tulosten perusteella yleisen asumistuen piiriin siirtyminen lisäsi opiskelijoiden yksinasumista merkittävästi. Ennen uudistusta noin 40 prosenttia itsenäisesti asuvista päätoimisista korkeakouluopiskelijoista asui yksin, mutta vuoteen 2022 mennessä osuus oli noussut yli 60 prosenttiin. Myös vertailuryhmän nuorten aikuisten yksinasuminen kasvoi samana ajanjaksona, mutta opiskelijoilla muutos oli yli 10 prosenttiyksikköä suurempi.
Uudistuksen jälkeen vanhempiensa luota pois muuttaneet opiskelijat asettuivat yhä useammin asumaan yksin kimppa-asunnon sijaan. Myös opiskelijoiden muuttaminen kimppa-asunnosta ja puolison luota yksinasuvaksi lisääntyi, toisin kuin vertailuryhmässä. Samalla jo yksinasuvien opiskelijoiden muuttaminen jonkun kanssa yhteen harvinaistui, eli yksinasumisesta tuli aiempaa pysyvämpää.
Uudistuksen jälkeinen yksinasumisen yleistyminen kasvatti asumisväljyyttä hieman. Toisaalta tutkimuksen perusteella ei ole näyttöä siitä, että opiskelijat olisivat muuttaneet aiempaa kalliimmille asuinalueille.
Opiskelijoiden saamien tukien yhteismäärän (opintorahan ja asumistuen summa) keskiarvo kasvoi uudistuksen myötä jonkin verran, vaikka opintorahaa leikattiin samaan aikaan. Keskimääräisissä tukimuutoksissa oli kuitenkin alueellisia eroja, koska yleisen asumistuen enimmäismäärän vaikuttaa asuinkunnan vuokrataso. Pääkaupunkiseudulla opiskelijoiden asumistuki, ja siten sen ja opintorahan summa, kasvoi keskimäärin enemmän kuin muualla maassa, jossa opintorahan leikkaus kompensoi suuren osan asumistuen noususta.
Asumisessa havaittuihin muutoksiin on osaltaan voinut vaikuttaa myös asumistukiuudistuksen kanssa samana vuonna toteutettu opintorahan leikkaus ja valtion takaaman opintolainan enimmäismäärän muutos.
Tutkimuksessa havaitaan kesäopintojen vähentyneen uudistuksen jälkeen, mutta niiden merkitys opintojen etenemisen kannalta oli jo alun alkaen hyvin pieni. Ennen uudistusta asumislisää maksettiin vain opintotukikuukausilta, joten opiskelijan täytyi suorittaa kesäopintoja ja nostaa opintotukea saadakseen sitä kesällä. Uudistuksen jälkeen ei tarvinnut suorittaa kesäopintoja asumistukea saadakseen. Myös koko vuoden opintopistekertymä väheni uudistuksen jälkeen. On mahdollista, että asumistuen uudistuksen myötä poistunut opintosuoritusvelvoite vaikutti tähän kehitykseen.
Tutkimusteema
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako, Datahuone
JEL
H55, R21
Avainsanat
asumistuki, opintototuen asumislisä, asumisvalinnat
Kokoelmat
- VATT Tutkimukset [53]