Epäsymmetrisen sodankäynnin ilmentyminen Venäjän-Ukrainan sodassa

Abstract

Tutkimuksen tehtävänä oli tarkastella epäsymmetrisen sodankäynnin teorioita ja keinoja, sekä tutkia miten epäsymmetria on ilmentynyt Venäjän—Ukrainan sodan osapuolten toiminnassa, tarkastelemalla kahta valikoitua tapausta. Tapausten avulla luotiin kuva, miten epäsymmetria on ilmentynyt osana modernia taistelukenttää.

Tutkimus rakentuu siten, että konstruktiivisesti luodaan käsitys keskeisten epäsymmetrisen sodankäynnin teorioiden toistuvista teemoista, jotka korostuvat epäsymmetrisen sodankäynnin toteuttamisessa ja luodaan ymmärrys mitä termi pitää sisällään ja miten se eroaa muista keskeisistä sodankäynnin muodoista.

Teoreettisen pohjan näkökulmasta tutkimuksessa tarkastellaan kahta Venäjän—Ukrainan sodan tapausta, jotka lähdeaineiston hankkimisvaiheessa valikoituivat ja selvitettiin miten sodan osapuolet ovat hyödyntäneet epäsymmetriaa osana taisteluitaan. Ensimmäinen tapaus on vuonna 2015 Itä Ukrainassa käyty Debaltseven taistelu, josta tarkasteluun on nostettu Venäjän sekä sen tukemien separatistien hyödyntämä epäsymmetria operaation toteuttamisessa. Toinen tapaus on vuoden 2022 kesällä tapahtunut Ukrainan asevoimien toteuttama harhautusoperaatio, jolla se loi toiminnan edellytykset vastahyökkäykselleen Venäjän aiemmin samana vuonna miehittämille alueille.

Näitä kahta tapausta tarkastelemalla sekä riittävällä teoriapohjalla epäsymmetrisestä sodankäynnistä tarkastellaan epäsymmetrisen sodankäynnin ilmentymistä Venäjän—Ukrainan sodassa. Tutkimuksessa tarkastellaan molempien asevoimien toimintaa ja sitä, miten epäsymmetriaa on hyödynnetty osana taistelua. Tutkimus pyrkii tuomaan esille, miten epäsymmetriaa voidaan hyödyntää osana konventionaalista sotaa.

Epäsymmetrisen sodankäynnin teorioiden lähteinä käytettiin tutkimuksen perehtymisvaiheessa tunnistettuja tutkimuksia ja teoksia, joista kyettiin luomaan riittävä kuva epäsymmetrisestä sodankäynnistä. Tapaustutkimuksen lähteinä toimivat pääasiassa julkisista lähteistä saadut tiedot taisteluiden kuvauksista. Tämä vaikuttaa jälkimmäisten lähteiden luotettavuuteen, mutta ristiin vertaamalla eri lähteitä luotettavuutta nostettiin ja epäjohdonmukaiset lähteet jätettiin tutkimuksessa käyttämättä.

Tutkimuksessa tunnistettiin epäsymmetrisen sodankäynnin määritelmän vaikeus ja pyrittiin valottamaan eri teorioiden kautta, mitkä ovat sen keskeisiä toteutusmetodeja. Tutkimuksessa havaittiin, että epäsymmetriaa on esiintynyt Venäjän—Ukrainan sodassa siten, kun sitä tässä tutkimuksessa käsiteltiin. Sodan molemmat osapuolet ovat omaksuneet epäsymmetrisen sodankäynnin osaksi tavanomaista sodankäyntiä ja saavuttaneet sen käytöllä taisteluissa menestystä.