Latausinfratukien vaikuttavuuden arviointi : Loppuraportti
Ferreira, Eija; Laukkanen, Marita; Palanne, Kimmo; Räihä, Jouni; Sahari, Anna; Sumu, Saara; Suomalainen, Emilia; Vesanen, Sampo (2024-05-08)
Ferreira, Eija
Laukkanen, Marita
Palanne, Kimmo
Räihä, Jouni
Sahari, Anna
Sumu, Saara
Suomalainen, Emilia
Vesanen, Sampo
Valtioneuvoston kanslia
08.05.2024
Kuvaus
nonPeerReviewed
Tiivistelmä
Loppuraportissa analysoidaan Energiaviraston myöntämän julkisen latausinfran tuen sekä Asumisen kehittämis- ja rahoituskeskuksen (Ara) myöntämän asuinkiinteistöjen yksityisen latausinfran tuen kohdentumista sekä tukien vaikutuksia ajoneuvokantaan ja henkilöautoliikenteen päästöihin.
Yksityisen latausinfran tuki on kohdistunut voimakkaasti sisemmille kaupunkialueille. Tilastollisen analyysin mukaan ladattavien autojen määrä on lisääntynyt nopeammin tukea hakeneissa tilastoruuduissa verrattuna mahdollisimman samankaltaisiin, tukea hakemattomiin vertailuruutuihin. Kyselytutkimuksen perusteella tuen vaikutus oli etenkin aikaistaa investointeja. Skenaariomallinnuksen mukaan vuoteen 2022 mennessä myönnettyjen tukien vaikutus päästöihin on korkeintaan 88 tuhatta tonnia CO2-ekvivalenttia, jolloin päästövähennyksen hinta on vähintään 370 €/tCO2-ekv.
Julkisen latausinfran tuki on kohdistunut hyvin laajalle alueelle. Maakuntatasolla tarkasteltuna hankkeiden osuudet seuraavat vahvasti liikennemäärien osuutta. Tuettujen hankkeiden määrä vastaa suurta osaa etenkin julkisista teho- ja suurteholatauspisteistä. Tilastollisen analyysin mukaan lyhyempi etäisyys julkisten teholatauspisteiden välillä pääväylien varrella on positiivisesti yhteydessä väyliä käyttävien kotitalouksien todennäköisyyteen hankkia sähköauto.
Yksityisen latausinfran tuki on kohdistunut voimakkaasti sisemmille kaupunkialueille. Tilastollisen analyysin mukaan ladattavien autojen määrä on lisääntynyt nopeammin tukea hakeneissa tilastoruuduissa verrattuna mahdollisimman samankaltaisiin, tukea hakemattomiin vertailuruutuihin. Kyselytutkimuksen perusteella tuen vaikutus oli etenkin aikaistaa investointeja. Skenaariomallinnuksen mukaan vuoteen 2022 mennessä myönnettyjen tukien vaikutus päästöihin on korkeintaan 88 tuhatta tonnia CO2-ekvivalenttia, jolloin päästövähennyksen hinta on vähintään 370 €/tCO2-ekv.
Julkisen latausinfran tuki on kohdistunut hyvin laajalle alueelle. Maakuntatasolla tarkasteltuna hankkeiden osuudet seuraavat vahvasti liikennemäärien osuutta. Tuettujen hankkeiden määrä vastaa suurta osaa etenkin julkisista teho- ja suurteholatauspisteistä. Tilastollisen analyysin mukaan lyhyempi etäisyys julkisten teholatauspisteiden välillä pääväylien varrella on positiivisesti yhteydessä väyliä käyttävien kotitalouksien todennäköisyyteen hankkia sähköauto.
Tutkimusteema
Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
Avainsanat
tutkimus, tutkimustoiminta, tuet, liikenneinfrastruktuuri