Eversti Valo Nihtilä : suomalaisen taktiikan kehittäjä

Abstract

Suomalainen sotataito on laaja ja moniulotteinen käsite. Yksinkertaisimmillaan sotataidon voi nykyisin ymmärtää olevan sotavoiman valmistelemista sotaan, suorituskykyjen käytön suunnittelua ja joukkojen johtamista sodassa. Vuosina 1939–1945 suomalainen sotataito joutui tulikokeeseen, mutta alivoimainen Suomi pärjäsi ylivoimaista vihollista vastaan ja säilytti itsenäisyytensä.

Sotien aikana yksi keskeisimmistä suomalaisen sotataidon toteuttajista ja suunnittelijoista oli eversti Valo Nihtilä. Han toimi niin Mannerheimin päämajassa, armeijakunnan esikuntapäällikkönä kuin rykmentin komentajanakin. Talvi- ja jatkosodan taisteluissa Nihtilän käden jälki näkyi myös siten, että 1930-luvun Sotakorkeakoulun taktiikan opettajuuden kautta hän vaikutti erittäin voimakkaasti suomalaisen yleisesikuntaupseerikunnan taktisen ja operaatiotaidollisen älyn kehittämiseen.

Nato-jäsenyyden myötä suomalaisen sotataidon identiteetistä ja sen vaalimisesta on pidettävä erityisen tarkasti huolta. Tämänkertainen klassikko täyttää tämän tehtävän erinomaisesti.

Tähän klassikkoon on koottu kuusi Nihtilän kirjoittamaa tekstiä 1930–1950-luvuilta. Tekstit kuvaavat yhtäältä Nihtilän sotataidollisia ajatuksia mutta toisaalta myös hänen näkemyksiään Suomea kohtaan kohdistuneesta sotilaallisesta uhasta. Nihtilän alkuperäistekstit ja sitä taustoittavat kolme erillisartikkelia muodostavat Suomalaisen sotataidon klassikot -sarjan kahdennentoista julkaisun.

Valo Nihtilän teksteistä muodostuva klassikko täydentää erinomaisesti edellisiä klassikoita, joissa on tarkasteltu suomalaista sotataitoa niin maalla, merellä kuin ilmassa: Ensimmäisessä, vuonna 2012 julkaistussa, klassikossa Nykyaikainen suurhyökkäys ja sen torjumisen edellytyksiä T. V. Viljanen kuvasi suurhyökkäyksen torjunnan haasteita 1940-luvun lopun näkökulmasta. Viimeisimmässä, vuonna 2023 julkaistussa, klassikossa Armeijan ja kansan nykyistä läheisempien suhteiden saavuttamisen tarve ja mahdollisuudet, kapteeni Taisto Olavi Lehti tutki Puolustusvoimien ja suomalaisen yhteiskunnan valista suhdetta 1940-luvun lopun perspektiivistä.

Nihtilän alkuperaistekstejä täydentävät kirjan alussa olevat kolme erillisartikkelia. Yleisesikuntamajuri, sotatieteiden tohtoriopiskelija Erik Stenström pureutuu Nihtilän toimintaan ennen talvisotaa. Sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen valottaa Nihtilän toimintaa sotavuosina 1939–1944. Sotahistorian professori Petteri Jouko kohdentaa tutkijankatseensa Nihtilään vuonna 1945.

Julkaisun saattaminen lopulliseen muotoonsa vaatii onnistunutta tiimityötä. Tämän julkaisun valmistumisesta on ilo kiittää useita henkilöitä. Petteri Jouko ja Erik Stenström ansaitsevat kiitokset Nihtilän teksteille syvyyttä antavien erillisartikkeleiden laatimisesta. Mikko Karjalainen on kirjoitus- ja toimitustyöllään mahdollistanut tekstien toimittamisen kirjaksi. Erillisartikkeleiden kielenhuollon on toteuttanut ammattitaidolla FM Sara Hännikäinen. Kirjan kuvitukseen tekijät ovat saaneet maan parasta asiantuntija-apua FM Johanna Palokankaalta. Kiitos kirjan kannen suunnittelusta kuuluu Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisupäällikkö Aki Aunalalle. Kirjan taittaja Matti Vartiala ansaitsee kiitokset ammattitaidolla ja joustavasti toteutetusta työstä.

Erityiskiitoksen ansaitsee Valo Nihtilän poika Kari Nihtilä, joka on suhtautunut tähän kirjahankkeeseen mitä myötämielisimmin. Niin ikään haluan kiittää Maanpuolustuskorkeakoulun tukisäätiötä, joka on rahoittanut teoksen taitto- ja painokulut. Ilman säätiön merkittävää panostusta nämäkin aikakautensa klassikkotekstit olisivat voineet jäädä arkistojen katkoihin.

Toivotan lukijoille antoisia hetkiä Suomalaisen sotataidon klassikot -teoksen parissa.