Yhteistoiminnallinen ja vuorovaikutteinen liikenteen hallinta Oulun seudulla
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
12 / 2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-185-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-185-0
Tiivistelmä
Liikenteen hallinta 2.0 -konseptin (eng. Traffic Management 2.0) mukaisen vuorovaikutteisen ja yhteistoiminnallisen liikenteen hallin-nan päämääränä on kytkeä yhteen siiloutuneeksi osoittautunut viranomaistoiminta ja kaupalliset liikennetietopalvelut liikkujille annettavan informaation ja opastuksen laadun parantamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Tämän työn tavoitteena oli selvittää, miltä osin ja missä muodossa liikenteen hallinta 2.0 -konseptia olisi järkevää hyödyntää Oulun seudun liikenteen hallinnassa, miten yhteistyö tulisi organisoida ja millaisin toimenpitein kohti tavoitetta tulisi vaiheittain edetä.
Työn aikana luotiin yhdessä sidosryhmien kanssa vuoden 2030 tavoitetila, jonka pohjalta määritettiin priorisoidut kehittämisalueet tietovarantojen kehittämiselle, data-analytiikalle sekä loppukäyttäjäpalvelujen kehittämiselle. Kustakin kokonaisuudesta laadittiin esiselvitystasoinen kuvaus, joka sisälsi mm. toimenpiteiden kuvauksen, vastuutahot, standardit ja velvoitteet sekä arvion vaikuttavuudesta.
Tietovarantojen kehittäminen on edellytyksenä seuraaville toimenpideohjelman vaiheille. Pääosa toimenpiteistä on julkisten toimijoiden vastuulla, ja niissä tulee pyrkiä seudulliseen ja jopa valtakunnalliseen synergiaan. Ammattiliikenteen toimijoiden ja joukkoliikenteen ajoneuvojen tiedot ovat tärkeä mahdollisuus ajoneuvopohjaisen datan saamiseksi liikenteen hallinnan käyttöön.
Analytiikan kehittäminen on yksi perusedellytys tarkan tilannekuvan muodostamisessa tilanteessa, jossa erilaisia datalähteitä mm. ajoneuvojärjestelmien dataa saadaan hyödynnettäväksi. Tarkka tilannekuva sekä kelin että liikennetilanteen osalta muodostuu yhdistelemällä eri lähteistä saatavia tietoja ja herätteitä, validoimalla tilanteita ristiin riippumattomien tietolähteiden kanssa sekä hyödyntämällä esimerkiksi tekoälyä tilanteiden vaikutusten arvioimisessa sekä vaikuttavimpien toimenpiteiden määrittelyssä. Analytiikan kehittämisessä julkisten toimijoiden rooli on katsottu keskeiseksi, mutta kaupallisten toimijoiden kyvykkyydet on tärkeää hyödyntää.
Loppukäyttäjien palvelujen kehittäminen on olennaista, jotta kehitystyö johtaa todelliseen vaikuttavuuteen liikenteessä. Toimenpideohjelmassa on määritelty erilaisten julkisten toimijoiden hallinnoimien loppukäyttäjäpalvelujen kehittämistoimenpiteet. Luonnollisesti myös kaupalliset palvelunkehittäjät tulee saada mukaan hyödyntämään kehitettyä tilannekuvaa ja digitaalisen liikenteen hallinnan elementtejä. Tätä yhteistyön kehittämisen tarvetta on pyritty ratkaisemaan organisoitumisen kautta.
Kehittämisohjelma on laaja kokonaisuus eri toimijoiden vastuulle osoitettuja toimenpiteitä. Toimenpiteiden edistäminen samanaikaisesti laajalla rintamalla edellyttää koordinointia sekä seudullisella että valtakunnallisella tasolla, ja tätä tarkoitusta varten työssä on esitetty ratkaisu konseptin toimeenpanon organisoimiseksi.
Työn aikana luotiin yhdessä sidosryhmien kanssa vuoden 2030 tavoitetila, jonka pohjalta määritettiin priorisoidut kehittämisalueet tietovarantojen kehittämiselle, data-analytiikalle sekä loppukäyttäjäpalvelujen kehittämiselle. Kustakin kokonaisuudesta laadittiin esiselvitystasoinen kuvaus, joka sisälsi mm. toimenpiteiden kuvauksen, vastuutahot, standardit ja velvoitteet sekä arvion vaikuttavuudesta.
Tietovarantojen kehittäminen on edellytyksenä seuraaville toimenpideohjelman vaiheille. Pääosa toimenpiteistä on julkisten toimijoiden vastuulla, ja niissä tulee pyrkiä seudulliseen ja jopa valtakunnalliseen synergiaan. Ammattiliikenteen toimijoiden ja joukkoliikenteen ajoneuvojen tiedot ovat tärkeä mahdollisuus ajoneuvopohjaisen datan saamiseksi liikenteen hallinnan käyttöön.
Analytiikan kehittäminen on yksi perusedellytys tarkan tilannekuvan muodostamisessa tilanteessa, jossa erilaisia datalähteitä mm. ajoneuvojärjestelmien dataa saadaan hyödynnettäväksi. Tarkka tilannekuva sekä kelin että liikennetilanteen osalta muodostuu yhdistelemällä eri lähteistä saatavia tietoja ja herätteitä, validoimalla tilanteita ristiin riippumattomien tietolähteiden kanssa sekä hyödyntämällä esimerkiksi tekoälyä tilanteiden vaikutusten arvioimisessa sekä vaikuttavimpien toimenpiteiden määrittelyssä. Analytiikan kehittämisessä julkisten toimijoiden rooli on katsottu keskeiseksi, mutta kaupallisten toimijoiden kyvykkyydet on tärkeää hyödyntää.
Loppukäyttäjien palvelujen kehittäminen on olennaista, jotta kehitystyö johtaa todelliseen vaikuttavuuteen liikenteessä. Toimenpideohjelmassa on määritelty erilaisten julkisten toimijoiden hallinnoimien loppukäyttäjäpalvelujen kehittämistoimenpiteet. Luonnollisesti myös kaupalliset palvelunkehittäjät tulee saada mukaan hyödyntämään kehitettyä tilannekuvaa ja digitaalisen liikenteen hallinnan elementtejä. Tätä yhteistyön kehittämisen tarvetta on pyritty ratkaisemaan organisoitumisen kautta.
Kehittämisohjelma on laaja kokonaisuus eri toimijoiden vastuulle osoitettuja toimenpiteitä. Toimenpiteiden edistäminen samanaikaisesti laajalla rintamalla edellyttää koordinointia sekä seudullisella että valtakunnallisella tasolla, ja tätä tarkoitusta varten työssä on esitetty ratkaisu konseptin toimeenpanon organisoimiseksi.
Kokoelmat
- Raportteja [1095]