Varusmiesten johtajakoulutuksen perusteet : Transformational leadership -mallin soveltaminen sotilaskoulutukseen

Abstract

Yhteiskunnallinen kehitys, joka ainakin länsimaissa seuraa teknologian kehittymistä, on paitsi jatkuvaa myös muutosnopeudeltaan kiihtyvää. Tulevaisuuden tietoyhteiskuntaa ja sen ominaispiirteitä ennustetaan tänään monissa tutkimuksissa. Yhteisenä havaintona useimmille organisaatio- ja johtajuustutkimuksille on seuraava johtopäätös: olipa organisaatio tyypiltään millainen tahansa, johtamisen laadun merkitys strategisena menestystekijänä tulee entisestään korostumaan tulevaisuudessa.

Eräs keskeisimmistä johtajuuden funktioista organisaatioiden ylätasolla on riittävän kauaskantoisten visioiden luominen, jotta edes lähitulevaisuuden haasteisiin kyetään varautumaan. Tämä edellyttää johtajilta sen tosiasian sisäistämistä, että organisaation ulkoisten tekijöiden ainoa varmasti ennustettava tekijä on jatkuva, jopa kiihtyvä muutos. Menestyvimmät johtajat kykenevät muokkaamaan organisaatioistaan jatkuvan muutosprosessin aktiivisia toimijoita, jolloin muutoksen suuntaan ja nopeuteen voidaan mahdollisesti vaikuttaa. Sopeutumiskyky, joustavuus ja luovuus ovat menestymisen perusedellytyksiä niin yksilön kuin laajan organisaationkin tasoilla.

Puolustusvoimien päätehtävä on maamme puolustaminen kaikissa oloissa. Tämä päätehtävä asettaa viitekehyksen kaikelle sotilaalliselle toiminnalle. Sotilasjohtamisen päämääränä on taistelun voittaminen. Sotilaskoulutus on väline tämän päämäärän saavuttamiseksi. Varusmiehille annettavan johtaja- ja kouluttajakoulutuksen tavoitteena on yksiselitteisesti valmentaa sodan ajan ryhmän- ja joukkueenjohtajat siten, että he kykenevät itse kouluttamaansa joukkoa johtaen voittamaan taistelun .

Taistelun johtaminen on sotilasjohtamista taisteluteknisellä tasolla, ihmisen psyykkisen ja fyysisen suorituskyvyn ylärajoilla. Taistelun johtamisesta ei tämän päivän maanpuolustajilla ole omakohtaisia kokemuksia. Käsitys taistelun johtamisesta perustuu siis yksilöllisesti toissijaisista lähteistä rakentuneisiin mielikuviin ja johtopäätöksiin.

Yleisesti ajatellaan, että taistelun johtaminen on hyvin erilaista kuin mihin me rauhan aikana olemme johtamisessa tottuneet. Tässä piilee harhaan ajautumisen vaara, koska juuri taistelun äärimmäisessä väkivaltaisuudessa ihmiset tarvitsevat eniten toistensa tukea. Professori Alpo Reinikainen, joka nuorena vänrikkinä kykeni joukkoineen uskomattomilta tuntuviin suorituksiin Taipaleenjoella helmikuussa 1940, esittää asian näin: "käsky voi olla kova, mutta johtaja ei saa olla kova". Vain täydellinen luottamus johtajaan pitää taistelijat johtajansa rinnalla. Tätä luottamusta, joka rakennetaan ennen taistelua, ei saavuteta olemalla kova. Se saavutetaan paitsi sotilaallisella ammattitaidolla, myös alaisista huolehtimalla sekä arvostamalla ja kunnioittamalla jokaista sotilasta ihmisenä. Jos halutaan kouluttaa taistelun johtajista taistelun voittajia, heidät on opetettava hankkimaan ja ylläpitämään alaistensa luottamus ja kunnioitus. Tähän samaan periaatteeseen perustuu tehokas ja tuloksellinen ihmisten johtaminen kaikissa oloissa.

Johtamisen tutkimusta leimaa yleisesti kaksi lähtökohtaa: poikkitieteellisyys ja kompleksisuus. Poikkitieteellisyys ilmenee siten, että eri näkökulmista ja erilaisin tutkimusottein on tehty johtamiseen liittyvää tutkimusta käyttäen kaikkia ihmistieteisiin sisältyviä tutkimusmenetelmiä ja tiedonhankintatapoja. Triangulaatio yleistyy johtajuuden tutkimuksessa; samassa tutkimuksessa voidaan käyttää sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia aineistoja ja niihin liittyviä analyysimenetelmiä. Johtamiseen liittyvien ilmiöiden kompleksisuus asettaa erityisiä vaatimuksia tutkimusten teoreettisille osille. Tutkija ei voi suoraan tukeutua tietyn oppisuunnan kategoriseen tutkimusmetodiin, vaan valitusta tutkimusnäkökulmasta ponnistaen on rakennettava kuhunkin tutkimukseen oma viitekehyksensä alkaen käsitteiden pohdinnasta ja määrittelystä.

Täysipäiväisen virkatyön ohella tehtävä tutkimustoiminta ei ole mahdollista ilman toimintaympäristön merkittävää tukea. Professori Bernard M. Bass on ystävällisesti vastannut yhteydenottoihini ja luovuttanut käyttööni johtamansa instituutin Suomessa julkaisematonta materiaalia koskien syvän johtamisen (transformational leadership) mallia. Laitoksen johtaja, eversti Reijo Vainio on luonut mahdollisuuksiensa mukaan edellytyksiä tutkimuksen tekemiselle.

According to its long term planning, The Finnish Defence Forces (FDF) is developing its conscription training system. The most important part of this development pian is the leadership and field training program of the reservist leaders. The general need to enhance the training system, changes in both peacetime and wartime environment and the latest scientific research are shaping this developmental need. Emphasis has been put on the leadership training. These factors form the framework of the basic models, which have been chosen to back up the leadership training.

The methodological approach in this study is qualitative and interpretative. The general model of leadership, introduced in this study, has been developed by the researcher. The latest studies of leadership confirm the hypothesis set in this study. Effective leadership behaviour is based on certain common rules despite the organisation and situation. Further on, the military leaders in the lowest levels are mainly dealing with leadership matters. According to the latest research, anybody can be a better leader through effective leadership training program. The main goal is to provide such a amount of knowledge and battery of skills for the young combat leader, that the possibility to have positive leadership experiences during the basic military training strongly increases. This is the starting point of individual development, which should go on also in reserve. For this purpose, some handy tools will be needed. These young combat leaders must learn how to use feedback. They will be guided to develop their metacognitive skills and to evaluate their leadership behaviour.

The most important single source of information has been the Bass & Stogdill's Handbook of Leadership (1990), edited by Bernard M. Bass. The studies connected to the Transformational leadership model have been mostly written in 1990's. Some of these studies have not been published in Finland.