Toiminnallisen tuloksellisuuden mittaaminen Puolustusvoimien hankkeissa

Abstract

Tehokkuuden, tuottavuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden tavoittelu on yhteistä niin liike-elämälle, tiedeyhteisölle, julkishallinnolle kuin myös sotilaalliselle toiminnalle. Johtamisen ja toiminnan perusta rakentuu yhteiselle tilannekuvalle ja -ymmärrykselle, ja mittaamalla oikeita asioita oikeaan aikaan voidaan tukea päätöksentekoa erilaisissa sotilaallista suorituskykyä tuottavissa hankkeissa.

Tutkimuksen tavoitteena on luoda ymmärrystä siitä, mitä tuloksellisuus on Puolustusvoimien hankkeissa ja miten sitä voidaan mitata. Tutkimuksen teoriapohja muodostuu tuloksellisuuden mittaamisen käsittelystä valtionhallinnossa ja projektinhallinnassa. Tarkoituksena on tutkia, miten toiminnallisuutta määritetään ja mitataan tällä hetkellä, sekä millaisia mittareita voitaisiin mahdollisesti ottaa käyttöön tulevaisuudessa. Tutkimusraportissa keskitytään suorituskyvyn rakentamisvaiheessa olevien hankkeiden toiminnallisen tuloksellisuuden tutkimiseen.

Tuloksellisuus määritellään valtionhallinnossa vaikuttavuudeksi, taloudellisuudeksi ja tuottavuudeksi. Tuloksellisuus voi tarkoittaa joko laaja-alaisesti kaikkia näitä kolmea osa-aluetta, tai keskittyä vain yhteen niistä. Tuloksellisuuteen käsitteenä sisältyy tietynlainen epämääräisyys, koska se tarkoittaa eri yhteyksissä eri asioita. Tuloksellisuuden tarkka määrittely on kuitenkin oleellista, jotta asiaa voidaan tutkia, mitata ja arvioida.

Tulostavoitteiden asettamisessa sekä tuloksellisuutta koskevassa raportoinnissa käytettävät tuloksellisuuden peruskriteerit muodostuvat yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja toiminnallisesta tuloksellisuudesta. Toiminnallinen tuloksellisuus jaetaan ensinnäkin toiminnalliseen tehokkuuteen, joka tarkoittaa tuottavuutta, taloudellisuutta ja maksullisen toiminnan kannattavuutta, toiseksi laadun hallintaan, joka muodostuu suoritteiden ja julkishyödykkeiden määrästä, toiminnan palvelukyvystä sekä laadusta ja kolmanneksi henkisten voimavarojen hallintaan, joka sisältää organisaation ja henkilöstörakenteen, osaamisen, työhyvinvoinnin sekä muun aineettoman pääoman ja toiminnan uusiutumisen.

Projektinhallinnassa suorituskyvyn mittaaminen on eroavaisuuksien ja muutosten mittaamista verrattuna lähtökohtatilanteeseen. Projektinhallinnan kultaisessa kolmiossa projektiin käytetyt aika, kustannukset, työn laajuus sekä laatu ovat määrittäneet sen etenemistä ja onnistumista. Tämä kolmio on tullut moniulotteisemmaksi, ja projektin tuloksellisuuden määrittelyssä otetaan lisäksi huomioon esimerkiksi riskit, asiakastyytyväisyys, mielikuvat sekä projektin tuottama lisäarvo. Projekteihin on kyettävä löytämään juuri niitä kuvaavat olennaiset mittarit ja menestystekijät, jotka voivat myös muuttua ja vaihdella tuotteen elinkaaren aikana. Projektin menestystä voidaan siis tarkastella sekä kokonaishyödyn että projektin onnistumisen näkökulmista.

Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena on tutkittavan ilmiön kuvaaminen, ymmärtäminen ja tulkitseminen. Tiedonkeruumuotoina käytetään dokumentteja sekä teemahaastatteluja ja aineiston analyysimenetelmänä sisällönanalyysiä. Materiaalia käsitellään valittujen kolmen teeman eli tuloksellisuuden, tuloksellisuuden mittaamisen ja hankkeiden tilannekuvan kautta.

Puolustusvoimien hankkeiden toiminnallista tuloksellisuutta mitataan eri tavoin. Taloudelliset mittarit, teknisten vaatimusten täyttyminen, elinjaksoauditoinnit sekä hanke- ja suorituskykykatselmoinnit mittaavat ja arvioivat hankkeiden etenemistä ja niiden tuottaman suorituskyvyn tasoa. Siinä missä toiminnallisen tehokkuuden ja laadun hallinnan osa-alueet ovat suorituskyvyn rakentamisessa melko kattavasti edustettuina, jää henkisten voimavarojen hallinta vähemmälle huomiolle. Olisi kuitenkin hyvä mitata tasapainoisesti toiminnan tehokkuutta, laadun hallintaa ja henkilöstön voimavarojen hallintaa, jotta mittaaminen olisi monipuolista ja kuvaisi tuloksellisuuden eri osa-alueita kattavasti. Puolustusvoimilla tulee olla sekä määrällisiä että laadullisia mittareita hankkeen tuloksellisuuden mittaamiseen, ja tuloksellisuutta tulee tarkastella sekä projektityön että tuotteen kannalta.

Tutkija esittää tasapainottua mittaristoa hankkeen tuloksellisuuden mittaamiseen. Tasapainotetussa mittaristossa voitaisiin huomioida asiakasnäkökulma (suorituskykyvastuullinen), taloudellinen näkökulma (järjestelmävastuullinen), prosessinäkökulma (hankehallinta) sekä henkilöstön ja toiminnan kehittämisen näkökulma. Toiminnallisen tuloksellisuuden kaikki osa-alueet tulisivat näin katettua. Kuitenkin on huomioitava, että hankkeen kohderyhmät ovat erilaisia, ja niin ovat myös mittaustarpeet. Mahdollisen yleispätevän ja kattavan mittariston laatiminen vaatii poikkipuolustusvoimaista, puolustushaarat ja eri tasot kattavaa yhteistyötä. Organisaatioille voi ja pitääkin olla myös omanlaisensa mittarit tarkoituksenmukaisin painotuksin toiminnallisen tuloksellisuuden mittaamiseen. Nämä mittaristot voivat sisältää samanlaisia elementtejä, mutta niiden ei tarvitse olla vertailukelpoisia. Tuloksellisuus on katsojan silmässä.