Kestävät matkaketjut Kanta-Hämeessä
Lintusaari, Maiju; Castrén, Anu; Uotila, Ella (2023-10-31)
Lintusaari, Maiju
Castrén, Anu
Uotila, Ella
Uudenmaan ELY-keskus
31.10.2023
Tiivistelmä
Työssä tunnistettiin Kanta-Hämeen kestävät matkaketjut ja määriteltiin tärkeimmät toimenpiteet matkaketjujen toimivuuden parantamiseksi ja kestävän liikkumisen lisäämiseksi. Työn avulla luodaan edellytyksiä kestävän liikkumisen ja liikenneturvallisuuden olosuhteiden parantamiseen erityisesti tärkeimmiksi tunnistetuilla kestävän liikkumisen matkaketjuilla. Tämän työn päätavoitteena on varmistaa, että kestävän liikkumisen ja liikenneturvallisuuden olosuhteita parannetaan jatkossa Kanta-Hämeessä erityisesti tärkeimmiksi tunnistetuilla kestävän liikkumisen matkaketjuilla. Työssä käsiteltiin kestävän liikkumisen infrastruktuuria tie- ja katuverkoilla.
Kanta-Hämeen maakunnasta tunnistettiin 70 tärkeää kestävän liikkumisen matkaketjua. Tässä työssä matkaketjulla tarkoitetaan kahta tai useampaa matkaa liityntä- ja runkomatkoineen. Matkaketjut jaettiin maakunnan rajat ylittäviin, maakunnan sisäisiin ja seudun sisäisiin matkaketjuihin. Matkaketjuihin liittyvästä matkustamisesta koottiin tietoja, mm. kuntien välisten pendelöijien määrä, matka-aika joukkoliikenteellä, henkilöautolla ja polkupyörällä (alle 15 kilometrin pituiset yhdensuuntaiset matkat) ja potentiaalinen käyttäjämäärä eli asukkaat kävely- ja pyöräilyetäisyydellä. Matkaketjujen merkittävyyttä arvioitiin näiden tekijöiden avulla.
Tärkeitä kestävän liikkumisen solmupisteitä maakunnasta tunnistettiin 78. Solmupisteet ovat katujen tai teiden varsilla yksittäisiä linja-autopysäkkejä, pysäkkipareja tai useamman pysäkin muodostamia kokonaisuuksia tai henkilöjunaliikenteen asemia tai seisakkeita. Solmupisteiltä lähtevästä matkustuksesta koottiin tietoja, joiden perusteella solmupisteet luokiteltiin neljään pysäkkiluokkaan: terminaalit, keskeiset solmupysäkit, vilkkaat pysäkit ja peruspysäkit. Pysäkkiluokkiin liittyviä palvelutasotavoitteita määritettiin pysäkeille johtavien reittien, pysäkkipalveluiden ja -toimintojen sekä henkilöauto- ja pyöräliityntäpysäköinnin osalta. Palvelutasotavoitteet toimivat lähtökohtana solmupisteiden kehittämistoimenpiteiden määrittelyssä.
Merkittävyyden arvioinnin perusteella kestävän liikkumisen matkaketjuista maakunnan merkittävimmiksi matkaketjuiksi, laatuketjuiksi, nousivat seuraavat matkaketjut:
Riihimäen rautatieasema – Helsingin rautatieasema
Hämeenlinnan rautatieasema – Helsingin rautatieasema
Hämeenlinna Eureninkatu – Helsingin linja-autoasema
Hämeenlinnan linja-autoasema – Helsingin linja-autoasema
Riihimäen rautatieasema – Hyvinkää rautatieasema
Hämeenlinnan rautatieasema – Tampereen rautatieasema
Riihimäen rautatieasema- Hämeenlinnan rautatieasema
Janakkala Turengin rautatieasema – Riihimäen rautatieasema
Hausjärvi Ryttylän rautatieasema – Hämeenlinnan rautatieasema
Janakkala Turengin rautatieasema – Hämeenlinnan rautatieasema
Janakkala Turengin linja-autoasema- Hämeenlinnan linja-autoasema
Hämeenlinnan linja-autoasema – Moreeni.
Infrastruktuurin kehittämisen investointien vaikuttavuuden maksimoimiseksi maakunnassa kestävän liikkumisen edellytysten parantamistoimenpiteitä tulisi kohdentaa erityisesti näiden matkaketjujen kehittämiseen.
Kanta-Hämeen maakunnasta tunnistettiin 70 tärkeää kestävän liikkumisen matkaketjua. Tässä työssä matkaketjulla tarkoitetaan kahta tai useampaa matkaa liityntä- ja runkomatkoineen. Matkaketjut jaettiin maakunnan rajat ylittäviin, maakunnan sisäisiin ja seudun sisäisiin matkaketjuihin. Matkaketjuihin liittyvästä matkustamisesta koottiin tietoja, mm. kuntien välisten pendelöijien määrä, matka-aika joukkoliikenteellä, henkilöautolla ja polkupyörällä (alle 15 kilometrin pituiset yhdensuuntaiset matkat) ja potentiaalinen käyttäjämäärä eli asukkaat kävely- ja pyöräilyetäisyydellä. Matkaketjujen merkittävyyttä arvioitiin näiden tekijöiden avulla.
Tärkeitä kestävän liikkumisen solmupisteitä maakunnasta tunnistettiin 78. Solmupisteet ovat katujen tai teiden varsilla yksittäisiä linja-autopysäkkejä, pysäkkipareja tai useamman pysäkin muodostamia kokonaisuuksia tai henkilöjunaliikenteen asemia tai seisakkeita. Solmupisteiltä lähtevästä matkustuksesta koottiin tietoja, joiden perusteella solmupisteet luokiteltiin neljään pysäkkiluokkaan: terminaalit, keskeiset solmupysäkit, vilkkaat pysäkit ja peruspysäkit. Pysäkkiluokkiin liittyviä palvelutasotavoitteita määritettiin pysäkeille johtavien reittien, pysäkkipalveluiden ja -toimintojen sekä henkilöauto- ja pyöräliityntäpysäköinnin osalta. Palvelutasotavoitteet toimivat lähtökohtana solmupisteiden kehittämistoimenpiteiden määrittelyssä.
Merkittävyyden arvioinnin perusteella kestävän liikkumisen matkaketjuista maakunnan merkittävimmiksi matkaketjuiksi, laatuketjuiksi, nousivat seuraavat matkaketjut:
Riihimäen rautatieasema – Helsingin rautatieasema
Hämeenlinnan rautatieasema – Helsingin rautatieasema
Hämeenlinna Eureninkatu – Helsingin linja-autoasema
Hämeenlinnan linja-autoasema – Helsingin linja-autoasema
Riihimäen rautatieasema – Hyvinkää rautatieasema
Hämeenlinnan rautatieasema – Tampereen rautatieasema
Riihimäen rautatieasema- Hämeenlinnan rautatieasema
Janakkala Turengin rautatieasema – Riihimäen rautatieasema
Hausjärvi Ryttylän rautatieasema – Hämeenlinnan rautatieasema
Janakkala Turengin rautatieasema – Hämeenlinnan rautatieasema
Janakkala Turengin linja-autoasema- Hämeenlinnan linja-autoasema
Hämeenlinnan linja-autoasema – Moreeni.
Infrastruktuurin kehittämisen investointien vaikuttavuuden maksimoimiseksi maakunnassa kestävän liikkumisen edellytysten parantamistoimenpiteitä tulisi kohdentaa erityisesti näiden matkaketjujen kehittämiseen.
Kokoelmat
- Raportteja [1053]