Defining the Center of Gravity : A theoretical model for multi-domain operations
Lehtoaro, Tomi (2023)
Lehtoaro, Tomi
Maanpuolustuskorkeakoulu
Sotataidon laitos
operaatiotaito ja taktiikka
Diplomityö (YE)
2023
Teos on tarkoitettu opetus- ja tutkimus- sekä yksityiseen käyttöön voimassa olevien tekijänoikeuslain säädösten mukaan. Teoksen kaupallinen hyödyntäminen on kielletty
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231030141964
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231030141964
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärryksen syventäminen siitä, kuinka voimanlähde, (center of gravity, COG) vaikuttaa Yhdysvaltain sekä Naton yhteisoperaatioiden suunnitteludoktriineissa sekä arvioimaan voimanlähteen käsitteen käyttökelpoisuutta monitoimintaympäristö (multi-domain operations, MDO) ympäristössä. Tutkimuksen päämääränä oli lisätä teoreettista ymmärrystä COG:n tunnistamiseen ja määrittelemiseen liittyvästä analyyttisestä prosessista sekä siten tarjota työkaluja suunnitteluprosessin kehittämiseen. Tutkimuksessa käytettiin yleisellä tasolla abduktiivista viitekehystä ja sen rakenteessa oli elementtejä ankkuroidun tutkimuksen (grounded theory) lähestymistavasta.
Tutkimustulokset muodostettiin hermeneuttisessa prosessissa hyödyntämällä COG:n ja sen käytön historiallista, teoreettista ja doktriineista saatua dataa, joka käsiteltiin aineistolähtöisen ja teorialähtöisen analyysin keinoin. Näin ollen ensin aineisto, sitten teoria oli analyysiä ohjaava tekijä. Aineistolähtöistä sisällönanalyysiä tehtiin induktiivisesti sekä teorialähtöistä analyysiä deduktiivisesti. Ensimmäisellä mahdollistettiin COG:n teoreettisen mallin (COGTMC) luominen ja jälkimmäinen mahdollisti mallin vertaamisen MDO konseptiin.
Tulokset osoittivat, että käsitteen evoluutio on luonut variaatiota tulkinnoista ja ymmärryksestä. Ajan kuluessa konteksti, termin käyttö sekä miten se ymmärretään, on muttunut. Tämä näkyy teoreettisessa keskustelussa ja doktriinien sisällössä. MDO konseptin analyysi osoitti, että kaikki sen neljä periaatetta (tenets) vastasivat COGTMC mallin kriteerejä osoittaen vain minimaalista dissonanssia. Johtopäätökset myös osoittivat, että operaatioympäristön holistinen analyysi ja vaikutusten luominen systeemin osiin oli COGTMC:tä ja MDO:ta yhdistävä tekijä. Analyysi osoitti, että MDO ympäristö on enemmän vaikutusperusteinen kuin kyvykkyysperusteinen, koska se sijaitsee muutoksessa olevassa jatkumossa. Tulokset osoittivat myös, että COGTMC on hyödyllinen (teoreettinen) työkalu, jota voidaan käyttää MDO konseptin analysoinnissa.
Loppupäätelminä oli, että tällä hetkellä COG ja sen analyyttinen matriisi on käyttökelpoinen. On kuitenkin huomioitava, että MDO analyysi toi esille joitain seikkoja, jotka saattavat vaatia COG periaatteiden uudelleen arvioimista erityisesti aineettomien tekijöiden osalta. Tutkimuksen tuottama keskeinen uusi tieto oli COG:n käyttökelpoisuuden ja pätevyyden teoreettinen tarkastelu luodun teoriamallin kautta. Tämän tutkimuksen tulokset tuottivat teoriaperustan, mistä Yhdysvaltain ja Naton (tai vastaavien) yhteisoperaatioiden suunnitteluprosesseja kehittämiseen on mahdollista luoda metodeja, keinoja ja sovelluksia.
Tutkijan subjektiivisuus, laadullisen tutkimuksen tyypillinen tulkinnallinen luonne asettavat rajoitteita COGTMC mallin ja tutkimuksen johtopäätösten hyödyntämiselle. Seuraavat jatkotutkimusaiheet ja tarpeet nousivat aineistosta: Systeemiteoreettinen perspektiivi, päivitetty tai vaihtoehtoinen COG analyyttinen matriisi MDO ympäristölle, vaikutusperusteinen määritelmä COG käsitteelle, joka on sidottu MDO ympäristöön.
Tutkimustulokset muodostettiin hermeneuttisessa prosessissa hyödyntämällä COG:n ja sen käytön historiallista, teoreettista ja doktriineista saatua dataa, joka käsiteltiin aineistolähtöisen ja teorialähtöisen analyysin keinoin. Näin ollen ensin aineisto, sitten teoria oli analyysiä ohjaava tekijä. Aineistolähtöistä sisällönanalyysiä tehtiin induktiivisesti sekä teorialähtöistä analyysiä deduktiivisesti. Ensimmäisellä mahdollistettiin COG:n teoreettisen mallin (COGTMC) luominen ja jälkimmäinen mahdollisti mallin vertaamisen MDO konseptiin.
Tulokset osoittivat, että käsitteen evoluutio on luonut variaatiota tulkinnoista ja ymmärryksestä. Ajan kuluessa konteksti, termin käyttö sekä miten se ymmärretään, on muttunut. Tämä näkyy teoreettisessa keskustelussa ja doktriinien sisällössä. MDO konseptin analyysi osoitti, että kaikki sen neljä periaatetta (tenets) vastasivat COGTMC mallin kriteerejä osoittaen vain minimaalista dissonanssia. Johtopäätökset myös osoittivat, että operaatioympäristön holistinen analyysi ja vaikutusten luominen systeemin osiin oli COGTMC:tä ja MDO:ta yhdistävä tekijä. Analyysi osoitti, että MDO ympäristö on enemmän vaikutusperusteinen kuin kyvykkyysperusteinen, koska se sijaitsee muutoksessa olevassa jatkumossa. Tulokset osoittivat myös, että COGTMC on hyödyllinen (teoreettinen) työkalu, jota voidaan käyttää MDO konseptin analysoinnissa.
Loppupäätelminä oli, että tällä hetkellä COG ja sen analyyttinen matriisi on käyttökelpoinen. On kuitenkin huomioitava, että MDO analyysi toi esille joitain seikkoja, jotka saattavat vaatia COG periaatteiden uudelleen arvioimista erityisesti aineettomien tekijöiden osalta. Tutkimuksen tuottama keskeinen uusi tieto oli COG:n käyttökelpoisuuden ja pätevyyden teoreettinen tarkastelu luodun teoriamallin kautta. Tämän tutkimuksen tulokset tuottivat teoriaperustan, mistä Yhdysvaltain ja Naton (tai vastaavien) yhteisoperaatioiden suunnitteluprosesseja kehittämiseen on mahdollista luoda metodeja, keinoja ja sovelluksia.
Tutkijan subjektiivisuus, laadullisen tutkimuksen tyypillinen tulkinnallinen luonne asettavat rajoitteita COGTMC mallin ja tutkimuksen johtopäätösten hyödyntämiselle. Seuraavat jatkotutkimusaiheet ja tarpeet nousivat aineistosta: Systeemiteoreettinen perspektiivi, päivitetty tai vaihtoehtoinen COG analyyttinen matriisi MDO ympäristölle, vaikutusperusteinen määritelmä COG käsitteelle, joka on sidottu MDO ympäristöön.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2404]