Merivoimien kadettiupseerien organisaatiokulttuuri : johtajat kulttuurin muutoksessa

Abstract

Tämän tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli selvittää Merivoimien kadettiupseerien organisaatiokulttuurin yhtenäisyyttä. Päätutkimuskysymykseen vastaamiseksi tutkimuksessa selvitettiin Merivoimien kadettiupseerien kulttuurin vallitsevat perusoletukset, arvot ja yhteiset käytänteet. Kulttuurin yhtenäisyyttä kartoitettiin vertailemalla eri koulutustaustan ja iän omaavien upseerien vastauksia keskenään. Tällä pyrittiin saamaan uutta tietämystä kulttuurin nykytilasta ja näkemys rannikkojoukkojen integroitumisen asteesta. Lisäksi tutkimuksella pyrittiin selvittämään, näyttäytyykö työn luonteen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvissä käsityksissä eroja.

Tämä tutkimus edustaa tieteenfilosofiselta suuntaukseltaan sosiaalista konstruktivismia. Näkökulmaksi kulttuurin tarkasteluun valittiin Hofsteden kulttuurin yhteiset käytänteet sekä Scheinin perusoletusten malli, jotka mahdollistivat kulttuurin jäsenien henkilökohtaisten näkemysten tarkastelun ja vertailun. Malleja täydennettiin Moskoksen ja Caforion sotilasorganisaatioiden muutosta mittaavalla byrokratisoitumisen/institutionalisoitumisen vs. ammattimaistumisen mallilla. Tutkittavaa kulttuuria lähestyttiin laadullisin menetelmin ikäryhmiin jaotellulla tutkimusasetelmalla, josta haastattelemalla muodostettu aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä, teemoittelulla ja aineistosta esiin nousseiden keskeisten tekijöiden semioottisella analyysillä.

Tutkimus osoitti, että Merivoimien kadettiupseerien kulttuuri on hyvin homogeeninen. Kulttuurin yhtenäisyys perustuu vahvaan sosiaalistumisprosessiin; upseerikasvatukseen. Merivoimien upseerikasvatus ja perinteet luovat yhteisen kokemusperinnön, joka koetaan merkittäväksi upseerien yhtenäisyyden vaikuttimeksi. Tutkimuksessa kuitenkin tunnistettiin laivastoupseerien ja rannikkojoukkoupseerien kulttuurit omiksi alakulttuureikseen. Laivastoupseerien kulttuuri näyttäytyi rannikkoupseerien kulttuuria hierarkkisemmalta vuorovaikutuksen, komentajakeskeisyyden, aloitteellisuuden ja normatiivisuuden näkökulmasta. Perinteiden merkitys näyttäytyy vahvemmin toimintaa ohjaavana tekijänä laivastoupseerien kulttuurissa. Merivoimien kadettiupseerien kulttuurissa ei tämän tutkimuksen tulosten perusteella ole yhtenäistä käsitystä totuuden luonteesta ja päätöksenteon perusteista.

Tutkimuksessa havaittiin myös eroja eri ikäryhmien välillä. Ihmissuhteiden luonnetta eri ikäryhmien välillä muokkaa organisaation hierarkkisuus. Nuoremmat upseerit suhtautuvat tämän tutkimuksen otannan mukaan vanhempia (YE)-upseereja ammatillisemmin upseerin työhön. Tämä näyttäytyi myös ihmisen toiminnan luonteeseen liittyvissä perusoletuksissa, joissa nuoremmat upseerit kokivat perheen ja oman vapaa-ajan työtä merkityksellisempänä. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista nuorista upseereista koki upseerin työhön suhtautumisen muuttuneen aatteellisesta kutsumusammatista yhä enenevissä määrin ammatiksi siinä missä muutkin.