Red Teaming osana esikunnan päätöksentekoa
Jääskeläinen, Akseli (2023)
Jääskeläinen, Akseli
Maanpuolustuskorkeakoulu
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
johtaminen
Diplomityö (YE)
2023
Teos on tarkoitettu opetus- ja tutkimus- sekä yksityiseen käyttöön voimassa olevien tekijänoikeuslain säädösten mukaan. Teoksen kaupallinen hyödyntäminen on kielletty
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231030141953
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231030141953
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli tarkastella, miten Red Teaming -toiminnalla voidaan tukea kansallisen sotilasesikunnan päätöksentekoa. Red Teaming -toiminta koostuu joukosta strukturoituja työkaluja ja tekniikoita, joiden avulla päätöksentekijä voi huomioida yksilön kohtaamat kognitiiviset haasteet, ulkoisen paineen ja ryhmän vaikutuksen päätöksentekoon. Päätöksenteon kokonaisuutta tarkasteltiin päätöksentekoprosessin, päätöksentekijän ja päätöksen näkökulmasta. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia tarkastelemalla Britannian puolustusministeriön julkaisemasta Red Teaming -käsikirjasta löytyvien tekniikoiden ja työkalujen yhteensopivuutta kansallisen sotilasesikunnan käyttämän APP28FIN suunnitteluohjeen ja toiminnan kanssa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja se noudatti toimintatutkimuksen periaatteita. Empiirinen aineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla sekä eläytymismenetelmällä. Tutkimuksen informanttijoukkona toimi joukko sotatieteiden maisterikurssin (SM11) opiskelijoita. Havainnointi toteutettiin Maasotakoulun johtaman esikunta- ja johtamisharjoituksen (EJH) aikana marraskuussa 2022 ja informanttijoukko muodosti kyseisessä harjoituksessa taisteluosaston esikunnan. Eläytymismenetelmällä kerätty empiria kerättiin sähköisesti TUVE-Moodlessa harjoituksen jälkeen samalta joukolta. Kerätyt aineistot analysoitiin sisällönanalyysin keinon teemoittelemalla.
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset osoittivat, että päätöksentekoprosessin halutaan luovan selkeän rakenteen, joka etenee johdonmukaisesti. Päätöksentekoprosessin halutaan mahdollistavan yksilöille analyyttisen ja rationaalisen lähestymistavan ongelmanratkaisuun. Hyvä päätöksentekijä näyttäytyi tuloksissa siten, että hän toimi osana joukkoa ja päätös syntyi kollektiivisesti. Muille mielivaltaisena näyttäytyvä toiminta, jossa esikuntaa tai prosessin tuottamaa analysoitua tietoa ei hyödynnetty edusti huonoa päätöksentekijää. Esikunnan sisäinen vuorovaikutus ja hyvä ryhmähenki nousivat tuloksissa merkityksellisiksi. Päätöksentekijän kohtaama ulkoinen paine muodostui ajanpuutteesta. Ajanpuute ei mahdollistanut analyyttista toimintaa ja pakotti soveltamaan suunnitteluprosessia tavalla, jonka nähtiin vaikuttavan negatiivisesti lopputulokseen.
Tutkimuksessa selvisi, että Red Teaming -toiminta on yhteensovitettavissa kansallisen sotilasesikunnan toimintaan ja sen käyttämään päätöksentekoprosessiin. Se koettiin tärkeäksi ja siihen oleellisesti liittyvät yksilön kohtaamat kognitiiviset haasteet, ulkoinen paine ja ryhmän vaikutus päätöksentekoon osin kyllä tunnistettiin, mutta niiden vaikutusta ei osattu huomioida. Päätöksentekijän nähtiin olevan rationaalinen toimija. Täten Red Teaming -toiminta tämän tutkimuksen tulosten perusteella tuo lisäarvoa päätöksentekijälle lisäten päätöksentekijän ymmärrystä inhimillisestä päätöksenteosta sekä tarjoten joukon työkalua ja tekniikoita, jotka tukevat päätöksentekijää ja päätöksentekoa. Edellä mainitut työkalut ja tekniikat voidaan yhteensovittaa APP28FIN -suunnitteluohjeen mukaisiin vaiheisiin. Red Teaming -toiminta omalta osaltaan voi parantaa vuorovaikutustilanteita tavalla, joka mahdollistaa esikunnan kollektiivisen älyn hyödyntämisen päätöksenteossa, vähentää ei toivottuja ryhmäilmiöitä sekä yksilön kohtaamia kognitiivisia haasteita
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja se noudatti toimintatutkimuksen periaatteita. Empiirinen aineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla sekä eläytymismenetelmällä. Tutkimuksen informanttijoukkona toimi joukko sotatieteiden maisterikurssin (SM11) opiskelijoita. Havainnointi toteutettiin Maasotakoulun johtaman esikunta- ja johtamisharjoituksen (EJH) aikana marraskuussa 2022 ja informanttijoukko muodosti kyseisessä harjoituksessa taisteluosaston esikunnan. Eläytymismenetelmällä kerätty empiria kerättiin sähköisesti TUVE-Moodlessa harjoituksen jälkeen samalta joukolta. Kerätyt aineistot analysoitiin sisällönanalyysin keinon teemoittelemalla.
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset osoittivat, että päätöksentekoprosessin halutaan luovan selkeän rakenteen, joka etenee johdonmukaisesti. Päätöksentekoprosessin halutaan mahdollistavan yksilöille analyyttisen ja rationaalisen lähestymistavan ongelmanratkaisuun. Hyvä päätöksentekijä näyttäytyi tuloksissa siten, että hän toimi osana joukkoa ja päätös syntyi kollektiivisesti. Muille mielivaltaisena näyttäytyvä toiminta, jossa esikuntaa tai prosessin tuottamaa analysoitua tietoa ei hyödynnetty edusti huonoa päätöksentekijää. Esikunnan sisäinen vuorovaikutus ja hyvä ryhmähenki nousivat tuloksissa merkityksellisiksi. Päätöksentekijän kohtaama ulkoinen paine muodostui ajanpuutteesta. Ajanpuute ei mahdollistanut analyyttista toimintaa ja pakotti soveltamaan suunnitteluprosessia tavalla, jonka nähtiin vaikuttavan negatiivisesti lopputulokseen.
Tutkimuksessa selvisi, että Red Teaming -toiminta on yhteensovitettavissa kansallisen sotilasesikunnan toimintaan ja sen käyttämään päätöksentekoprosessiin. Se koettiin tärkeäksi ja siihen oleellisesti liittyvät yksilön kohtaamat kognitiiviset haasteet, ulkoinen paine ja ryhmän vaikutus päätöksentekoon osin kyllä tunnistettiin, mutta niiden vaikutusta ei osattu huomioida. Päätöksentekijän nähtiin olevan rationaalinen toimija. Täten Red Teaming -toiminta tämän tutkimuksen tulosten perusteella tuo lisäarvoa päätöksentekijälle lisäten päätöksentekijän ymmärrystä inhimillisestä päätöksenteosta sekä tarjoten joukon työkalua ja tekniikoita, jotka tukevat päätöksentekijää ja päätöksentekoa. Edellä mainitut työkalut ja tekniikat voidaan yhteensovittaa APP28FIN -suunnitteluohjeen mukaisiin vaiheisiin. Red Teaming -toiminta omalta osaltaan voi parantaa vuorovaikutustilanteita tavalla, joka mahdollistaa esikunnan kollektiivisen älyn hyödyntämisen päätöksenteossa, vähentää ei toivottuja ryhmäilmiöitä sekä yksilön kohtaamia kognitiivisia haasteita
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2404]