Puolustusvoimien johtajakoulutus : johtamiskäyttäytymisen kehittäminen
Nissinen, Vesa (2000)
Nissinen, Vesa
Maanpuolustuskorkeakoulu
Johtamisen laitos
Maanpuolustuskorkeakoulu
2000
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230828111784
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230828111784
Tiivistelmä
Johtajakoulutuksella on sotilasorganisaatiossa erityisasema. Onnistuessaan koulutus ei vaikuta ainoastaan yksilöiden muuttuviin valmiuksiin, vaan myös organisaatioon itseensä johtamiskulttuurin muutoksen kautta. Suuren koulutusvoluumin ansiosta mahdollinen muutos heijastuu vielä ympäröivään yhteiskuntaan. Siksi on suorastaan välttämätöntä, että johtajakoulutukseen ja sen perusteisiin suhtaudutaan riittävällä vakavuudella. Keskustelun on oltava avointa ja jatkuvaa. Tämän kirjan tarkoituksena on luoda edellytyksiä kriittiselle tutkimukselle ja avoimelle keskustelulle johtajakoulutuksesta.
Kirjassa luodaan suhteellisen kattava silmäys uuteen johtajakoulutusohjelmaan lähtien liikkeelle johtamisen metatieteen tasolta, päätyen konkreettisiin koulutusesimerkkeihin ja henkilökohtaiseen johtajana kehittymiseen. Rakentava keskustelu edellyttää, että käsiteltävä aihe tunnetaan riittävällä tarkkuudella.
Kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa kattaa johtajakoulutusohjelman teoreettiset perusteet tutkimuksen ja kasvatussuunnittelun näkökulmista. Toinen osa kattaa johtajakoulutusohjelman sisällöt ja menetelmät sekä kuvauksen johtamiskäyttäytymisen kehittämisen prosessista sotilasorganisaatiossa. Toista osaa täydentää liitteeseen sijoitettu syväjohtamisen kysymyssarjan tulkintaohje. Kirjan ensimmäinen osa on tarkoitettu erityisesti niille lukijoille, jotka valmistelevat omaa tutkimustaan samasta aihepiiristä tai ovat muuten kiinnostuneita johtajuuden tutkimuksen nykykehityksestä johtamiskäyttäytymisen osalta. Ensimmäinen osa antaa perusteita myös ohjelman ulkopuoliselle, tieteelliselle arvioinnille suppeassa muodossa: varsinainen tieteellinen perustutkimus syväjohtamisen mallin käyttökelpoisuudesta on vielä valmisteilla.
Kirjan toinen osa soveltuu yleiseen käyttöön. Osaa voidaan käyttää opetusmateriaalina sotilasjohtajien perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa, jolloin koulutettaville on jaettava myös varsinainen opetusmateriaali eli pääesikunnan koulutusosaston painattama "Sotilasjohtajien johtaja- ja kouluttajakoulutus. Johtajaksi kasvaminen" -vihkonen. Toinen osa antaa myös käytännöllisiä ohjeita ja sovellusesimerkkejä opetusmenetelmien käytöstä niille henkilöille, jotka soveltavat johtajakoulutusohjelmaa omissa koulutustapahtumissaan niin puolustusvoimissa kuin muuallakin. Toinen osa antaa perusteita myös henkilökohtaiselle johtamiskäyttäytymisen kehittämiselle ja korvaa opetusmateriaalina aikaisemman (1997) tutkimusraportin "Varusmiesten johtajakoulutuksen perusteet".
Vaikka kirjan toinen osa sisältää runsaasti johtajakoulutusohjelman soveltamista kuvaavaa ainesta, on kirja silti luonteeltaan perustutkimus. Luettavuuden takia lähdemerkintöjen ja -viittausten määrää on rajoitettu. Lukujen viitteissä on mainittu tutustumisen arvoisia lähteitä. Lisätietoa johtajakoulutusohjelman soveltamisesta on saatavissa kirjasta "Uuteen johtajakoulutukseen (2000)", jota suositellaan luettavaksi rinnan tämän kirjan kanssa erityisesti sotilasopetuslaitoksissa.
Kirjan käsikirjoituksen ovat ensimmäisessä vaiheessa lukeneet professori Jarmo Toiskallio, eversti Reijo Vainio, eversti Tapio Partanen ja everstiluutnantti Kari-Pekka Rannikko antaen merkittäviä tarkennus- ja parannusehdotuksia. Kiitän heitä ja koko Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen laitoksen henkilökuntaa saamastani tuesta ja avusta viime vuosina, jolloin uutta johtajakoulutusohjelmaa on tutkittu, rakennettu ja sovellettu käytäntöön. Lopullisen tarkastuksen kirjan käsikirjoitukselle teki koulutuspäällikkö, eversti Kalle Liesinen. Toimiessaan koulutuspäällikkönä loi myös eversti Erkki Nordberg merkittävällä tavalla edellytyksiä uuden johtajakoulutusohjelman toteutumiselle. Ansaitun mutta harvoin julkilausutun kiitoksen saavat myös ne monet uuden johtajakoulutuksen pioneerit, jotka ovat omalla työllään, eri puolilla puolustusvoimia saaneet muutoksen lähtemään liikkeelle.
Kuten lukija tulee havaitsemaan, uusi johtajakoulutusohjelma ei sisältönsä puolesta ole ristiriidassa vuonna 1990 julkaistujen Sotilasjohtaja I ja II -kirjojen kanssa: sotilasjohtamisen kokonaisuus tai hyvän sotilasjohtajan "ominaisuudet" eivät ole muuttuneet. Johtamisominaisuuksia kartoittavan luettelon muistaminen koetilanteessa ei kuitenkaan vielä takaa johtajana kehittymistä - koulutuksen pitää vaikuttaa. Esitän tässä kirjassa, kuinka johtamisen teoriasta voidaan edetä käytäntöön, yksilöllisen oppimisen ja kehittymisen tasolle.
Kirjassa luodaan suhteellisen kattava silmäys uuteen johtajakoulutusohjelmaan lähtien liikkeelle johtamisen metatieteen tasolta, päätyen konkreettisiin koulutusesimerkkeihin ja henkilökohtaiseen johtajana kehittymiseen. Rakentava keskustelu edellyttää, että käsiteltävä aihe tunnetaan riittävällä tarkkuudella.
Kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa kattaa johtajakoulutusohjelman teoreettiset perusteet tutkimuksen ja kasvatussuunnittelun näkökulmista. Toinen osa kattaa johtajakoulutusohjelman sisällöt ja menetelmät sekä kuvauksen johtamiskäyttäytymisen kehittämisen prosessista sotilasorganisaatiossa. Toista osaa täydentää liitteeseen sijoitettu syväjohtamisen kysymyssarjan tulkintaohje. Kirjan ensimmäinen osa on tarkoitettu erityisesti niille lukijoille, jotka valmistelevat omaa tutkimustaan samasta aihepiiristä tai ovat muuten kiinnostuneita johtajuuden tutkimuksen nykykehityksestä johtamiskäyttäytymisen osalta. Ensimmäinen osa antaa perusteita myös ohjelman ulkopuoliselle, tieteelliselle arvioinnille suppeassa muodossa: varsinainen tieteellinen perustutkimus syväjohtamisen mallin käyttökelpoisuudesta on vielä valmisteilla.
Kirjan toinen osa soveltuu yleiseen käyttöön. Osaa voidaan käyttää opetusmateriaalina sotilasjohtajien perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa, jolloin koulutettaville on jaettava myös varsinainen opetusmateriaali eli pääesikunnan koulutusosaston painattama "Sotilasjohtajien johtaja- ja kouluttajakoulutus. Johtajaksi kasvaminen" -vihkonen. Toinen osa antaa myös käytännöllisiä ohjeita ja sovellusesimerkkejä opetusmenetelmien käytöstä niille henkilöille, jotka soveltavat johtajakoulutusohjelmaa omissa koulutustapahtumissaan niin puolustusvoimissa kuin muuallakin. Toinen osa antaa perusteita myös henkilökohtaiselle johtamiskäyttäytymisen kehittämiselle ja korvaa opetusmateriaalina aikaisemman (1997) tutkimusraportin "Varusmiesten johtajakoulutuksen perusteet".
Vaikka kirjan toinen osa sisältää runsaasti johtajakoulutusohjelman soveltamista kuvaavaa ainesta, on kirja silti luonteeltaan perustutkimus. Luettavuuden takia lähdemerkintöjen ja -viittausten määrää on rajoitettu. Lukujen viitteissä on mainittu tutustumisen arvoisia lähteitä. Lisätietoa johtajakoulutusohjelman soveltamisesta on saatavissa kirjasta "Uuteen johtajakoulutukseen (2000)", jota suositellaan luettavaksi rinnan tämän kirjan kanssa erityisesti sotilasopetuslaitoksissa.
Kirjan käsikirjoituksen ovat ensimmäisessä vaiheessa lukeneet professori Jarmo Toiskallio, eversti Reijo Vainio, eversti Tapio Partanen ja everstiluutnantti Kari-Pekka Rannikko antaen merkittäviä tarkennus- ja parannusehdotuksia. Kiitän heitä ja koko Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen laitoksen henkilökuntaa saamastani tuesta ja avusta viime vuosina, jolloin uutta johtajakoulutusohjelmaa on tutkittu, rakennettu ja sovellettu käytäntöön. Lopullisen tarkastuksen kirjan käsikirjoitukselle teki koulutuspäällikkö, eversti Kalle Liesinen. Toimiessaan koulutuspäällikkönä loi myös eversti Erkki Nordberg merkittävällä tavalla edellytyksiä uuden johtajakoulutusohjelman toteutumiselle. Ansaitun mutta harvoin julkilausutun kiitoksen saavat myös ne monet uuden johtajakoulutuksen pioneerit, jotka ovat omalla työllään, eri puolilla puolustusvoimia saaneet muutoksen lähtemään liikkeelle.
Kuten lukija tulee havaitsemaan, uusi johtajakoulutusohjelma ei sisältönsä puolesta ole ristiriidassa vuonna 1990 julkaistujen Sotilasjohtaja I ja II -kirjojen kanssa: sotilasjohtamisen kokonaisuus tai hyvän sotilasjohtajan "ominaisuudet" eivät ole muuttuneet. Johtamisominaisuuksia kartoittavan luettelon muistaminen koetilanteessa ei kuitenkaan vielä takaa johtajana kehittymistä - koulutuksen pitää vaikuttaa. Esitän tässä kirjassa, kuinka johtamisen teoriasta voidaan edetä käytäntöön, yksilöllisen oppimisen ja kehittymisen tasolle.
Kokoelmat
- Julkaisut [506]