Virtuaalisen koulutusympäristön hyödyntäminen ilmatorjunnan ohjusjaoksien koulutuksessa

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää virtuaalisen koulutusympäristön, Virtual Battlespacen (VBS), hyödyntämistä ilmatorjunnan ohjusjaoksien koulutukselle kirjallisuuden sekä ohjusjaoksien kouluttajien haastattelujen perusteella ja luoda perusteita ilmatorjunnan ohjusjaosten virtuaalisen koulutusympäristön harjoitteiden luomiseksi ja kehittämiseksi. Käsitellyt ilmatorjunnan ohjusjaokset olivat ilmatorjuntaohjus-05, -05M ja -15, kalustoilla toimineita, sillä valitun joukkoyksikön kouluttajilla oli niistä erityisesti kokemusta. Tutkielman aineistona käytettiin aiempaa kirjallisuutta oppimisesta virtuaalisissa koulutusympäristöissä sekä VBS-järjestelmässä Suomessa ja ulkomailla ja Puolustusvoimien ohjeistuksia ja oppikirjoja oppimisesta varusmiespalveluksessa. Olemassa olevan kirjallisuuden tueksi kerättiin haastatteluaineisto ilmatorjunnan ohjusjaoksia kouluttaneilta kouluttajilta, joista osa oli hyödyntänyt VBS-järjestelmää ohjusjaoksien kouluttamisessa. Haastattelu oli laadultaan puolistrukturoitu haastattelu ja se rakennettiin kirjallisuuskatsauksen aineistoa ja valittua teoreettista viitekehystä hyödyntäen. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin perusteella ilmeni, että ohjusjaoksien VBS-järjestelmällä koulutettavia koulutusaiheita tulisi valita siten, että niissä olisi mahdollisimman vähän yksittäisen taistelijan suorittamia motorisia toimia ja järjestelmien käsittelyä. Harjoitteiden tulisi sen sijaan keskittyä johtamisen, taistelutekniikan ja toimintatapamallien opettamiseen. VBS-harjoitteen tulisi olla linjakkaan koulutuksen mallin mukainen, mutta sen rakenne on riippuvainen kouluttajan käyttämistä oppimisaktiviteeteistä ja lähestymistavasta. Tutkimuksessa selvisi myös VBS-harjoitteiden olevan soveltuvia sijoittaa, aiheesta riippuen, mihin tahansa vaiheeseen ohjusjaoksien koulutusta. VBS-harjoitteisiin oli kouluttajien valmistauduttava tulosten mukaan selvittämällä joukon osaamistaso, kertaamalla suunniteltu harjoite, varmistamalla VBS-järjestelmän toimivuus sekä päättää osallistuvien koulutettavien ja apukouluttajien määrä. VBS-järjestelmän selvitettiin myös tukevan harjoitteiden laadintaa ja muokkaamista, kunhan kouluttaja osasi sitä käyttää. Mahdollisuuksia ja haasteita VBS-järjestelmän käytöstä ohjusjaoksien taistelutekniselle kouluttamiselle havaittiin tutkimuksessa useita ja niiden merkitystä mukauttamiseksi esiteltiin. Mahdollisuuksina pidettiin suoritteiden toistamisen helppoutta, suurien kokonaisuuksien havainnollistamista ja harjoitteiden tekemistä sisätiloissa, kun taas sekä kouluttajilla että koulutettavilla koettiin haasteiksi muun muassa ilmatorjuntajärjestelmien mallintamisen puute, käsittelytaitojen harjoittelun puute sekä itse järjestelmän yleinen kankeus. Kouluttajien tuli ottaa haasteet ja mahdollisuudet huomioon tuomalla esiin VBS-järjestelmän mahdollisuuksia koulutuksissa ja samalla häivyttäen haasteellisia puolia. Tutkielman johtopäätökset tukivat jo olemassa olevaa kirjallisuutta VBS-järjestelmän soveltuvuudesta kouluttamiseen. Järjestelmän käyttöä kohtaan oltiin aiemmasta tutkimuksesta poiketen kuitenkin negatiivisempia. Tutkimus esitti ratkaisuja valitun teoreettisen viitekehyksen kehittämiselle. Kouluttajan roolia harjoitteiden luonnissa, pitämisessä ja kehittämisessä korostetiin sekä heidän osaamisensa kehittämistä järjestelmän käytössä pidettiin oleellisena.