Siirtyvät erät Puolustusvoimien materiaalihankinnoissa

Abstract

uolustusjärjestelmän ylläpito ja kehittäminen on jatkuva prosessi, joka edellyttää pitkäjänteistä suorituskyvyn suunnittelua sekä rakentamista. Puolustusjärjestelmällä luodaan vahva puolustuskyky Suomen maa- ja merialueille sekä ilmatilaan kaikissa olosuhteissa vuoden jokaisena päivänä. Oletettua uhkakuvaa vastaan on luotava järjestelmä, joka on strategisesti, taktisesti sekä materiaalisesti riittävän vahva luomaan pidäkkeen mahdolliselle hyökkääjälle Suomea vastaan. Suorituskykyisen Puolustusvoimien muodostaminen edellyttää muun muassa jatkuvia materiaalihankintoja. Puolustusmateriaalihankintoihin kohdennetaan Puolustusministeriön materiaalipoliittisen strategian mukaan noin kolmasosa kaikista puolustusmäärärahoista, joten sen osuus kokonaisbudjetista on huomattava. Suorituskyvyn rakentaminen pohjautuu monivuotiseen Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen (PVKEH). Materiaalihankinnoissa osa hankkeista jakaantuu usean eri vuoden ajanjaksolle, jolloin kustannusten maksuaikatau lujen viivästymisten osalta voi muodostua siirtyviä eriä, toisin sanoen siirtomäärärahoja. Tässä tutkimuksessa selvittiin taustoja puolustusmateriaalihankintojen siirtyvien erien muodostumiselle. Siirtyviä eriä on pyritty vähentämään Puolustusvoimissa noin kahdenkymmenen vuoden ajan. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi niiden mahdollisia haittavaikutuksia. Siirtomäärärahan käyttö on valtiontalouden mekanismi, joka mahdollistaa määrärahojen joustavan käytön puolustusmäärärahojen osalta viiden vuoden määräaikana. Siirtomäärärahojen osuus puolustusmateriaalihankinnoista on ollut noin 10 – 15 %, ja puolustusmäärärahojen kasvu on lisännyt myös siirtomäärärahojen kasvua. Siirtomäärärahojen määrien nousut johtuvat osiltaan siitä, että puolustusmäärärahojen kasvu on ollut suhteessa voimakkaampaa kuin miten hankkeet ovat edellyttäneet määrärahoja. Myös yksittäisten laa jojen hankkeiden (kuten Laivue 2020-hanke) viivästymiset ovat vaikuttaneet siirtyvien erien volyymiin. Puolustusmateriaalihankinnoista (momentti 18) muodostuvien siirtyvien erien haittavaikutukset ovat olleet valtiontalouden kontekstissa vähäiset. Kuitenkin puolustusministeriö on asettanut työryhmiä selvittämään siirtyvien erien problematiikkaa jo vuonna 2002 ja siirtyvien erien vähentäminen on ollut edelleen yhtenä puolustusministeriön asettamista tulosohjauksen tavoitteista. Siirtyvien erien volyymi on kasvanut sen sijaan, että niitä olisi saatu pienennettyä. Kokonaisuutena siirtomääräraha on taloushallintoon liittyvä työkalu, jolla mahdollistetaan ylivuotisten hankkeiden rahoituksen jatkuminen ilman niiden viemistä talousarvioissa eduskunnan käsittelyyn. Siirtomääräraha tulisikin nähdä positiivisena asiana viraston sisäisen negatiivisen näkemyksen sijaan.