Sääosasto : sotilassääpalvelu jatkosodan aikana

Abstract

Tutkimus käsittelee Päämajan Sääosaston toimintaa jatkosodan aikana. Sääosasto vastasi Suomen Puolustusvoimien sotilassääpalvelusta vuosina 1941–1944. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Sääosaston toiminta jatkosodan aikana. Sääosaston toimintaa on tarkasteltu organisaation, henkilöstön ja tehtävien toteuttamisen kautta ja näin on kyetty luomaan kokonaiskuva Sääosaston toiminnasta. Tutkimuksessa tuodaan esille syyt Sääosaston perustamiselle ja sen sodanaikainen toiminta, päättyen Sääosaston lakkaut-tamiseen jatkosodan päätyttyä. Tutkimus on toteutettu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen lähdeaineisto koostuu pääasiallisesti Sääosastoa ja sotilassääpalvelua laajemmin käsittelevistä arkistolähteistä, joiden sisältämää tietoa on täydennetty oppaiden, artikkeleiden sekä aihetta käsittelevän kirjallisuuden avulla. Tärkeimpinä lähteinä tämän tutkimuksen osalta ovat olleet jatkosodan aikana laaditut Sääosaston asiakirjat sekä ylei-sesti sotilassääpalveluun liittyneet toimintakertomukset ja selostukset. Säätoimisto perustettiin niiden havaintojen pohjalta, joita talvisodan sotilassääpalveluksesta vastannut Sotilasilmatieteellinen toimisto oli laatinut sääpalveluksen toteutuksesta. Säätoimisto vastasi jatkosodan alussa vain yleisestä sääpalveluksesta, mutta sen tehtäväkenttää laajennettiin myöhemmin koskemaan käytännössä kaikkea Puolustusvoimien sääpalvelua. Jatkosodan aikana Säätoimisto laajeni Sääosastoksi, joka piti sisällään Säätoimiston, Sääpalvelukeskuksen, Keskussääaseman sekä Sääviestityskeskuksen. Sääosaston henkilöstö koostui sekä siviileistä että sotilaista. Miehistötehtäviä toteutettiin lottien ja säämiesten voimin, kun taas johtotehtävät hoidettiin aliupseerien, sotilasvirkamiesten ja upseerien toimesta. Sääosaston korkeimmissa johtotehtävissä toimi joko upseeri tai sotilasvirkamies. Sääosaston johtajana toimi koko jatkosodan ajan professori Jaakko Keränen. Sääosaston tehtävien toteutus oli vahvasti sidoksissa käytettävissä olevaan kalustoon. Sääpalvelun kannalta tärkeintä oli säähavaintojen tekemiseen tarvittava säämittauskalusto sekä säähavaintojen jakamiseen tarvittava viestikalusto. Sääosasto kehitti aktiivisesti säämittauskaluston käyttötapoja ja säätietojen viestitystä jatkosodan aikana vastaamaan niihin tarpeisiin, mitä tehokas sodanaikainen sääpalvelu vaati onnistuakseen. Sääosastolla voidaan katsoa olleen merkittävä rooli jatkosodassa koko valtakunnan sodankäynnin kannalta, sillä toimiessaan sääpalvelun johtoelimenä se tuki keräämillään säätiedoilla kaikkien puolustushaarojen esikuntien ja joukkojen lisäksi myös siviilisääpalvelua sekä ulkomaisia sääpalveluelimiä